perjantai 24. tammikuuta 2025
Maissilastut
Eli Nachot eli NaHCO3 eli natriumbikarbonaatti eli ruokasooda. Vanha tuttu, mutta silti taas uusi juttu. Yhä suositummaksi muuttunut pyöräilyssä ja hiihdossa. Päässyt useita kertoja iltasanomiin ja muihin valtakunnan medioihin. Ehkä tännekin pitäis jotain kirjoittaa. Onhan tää blogi sentään verrattavissa Hesariin?
maanantai 13. tammikuuta 2025
Joulukuu
Koko joulukuu meni jouluaaton ohittumista odotellessa. Juhlat meni kyl kivasti, mut lapset aika odottavaisia lahjojen suhteen. Lisätreeneinä juoksua ja sulista edelleen silloin tällöin. Perustouhua muuten. Ei juuri lumitöitä eikä vielä luistelemaan yms päässyt. Uimassa ollaan käyty sellaisina viikonloppuina, kun ei oo koristurnauksia molempina päivinä. Jonkin verran kotipäiviä lasten sairastelujen myötä ja jouluna lomaa. Tunnit pysyi silti vakiona.
Pakaran aktivaation jälkeen totesin, että ehkä niitä takareisiäkin pitäisi hieman vahvistaa. Yksittäinen jumppa sisällä ja otin juoksuun nilkkapainot. Katotaan oonko keväällä kokonaisempi urheilija?
lauantai 11. tammikuuta 2025
Vuosikatsaus
Vuosi taas meni ja oli harjoituksellisesti varsin identtinen edellisten kanssa. Lapset kasvaa ja harrastukset lisääntyy, etenkin niihin kuskaamiset. Töissä oli vielä keväällä enemmän hommaa, mutta syksystä alkaen taas vähemmän... Yllättäen kunto tuntui vähintään yhtä hyvältä ja PR tehoja tuli jonkin verran. Uusi fillari on ollu älyttömän hyvä ja vaikuttaa kyl nopeammalle. Ainakin tempo ja KOM segmentit kulkee hyvin ilman tempotikkujakin. Kisoja oli tosi vähän monesta eri syystä. Kisatulokset sitä samaa, kuin aina ennenkin, mut niinhän se historia toistaa itseään.
Harjoituskaudet menee useimmilla syksystä seuraavaan ylimenokauteen, joka treenillisesti loogista, mutta mä tykkään kalanterivuosista enemmän. Sama lopputulos kuitenkin.
Harjoituskaudet menee useimmilla syksystä seuraavaan ylimenokauteen, joka treenillisesti loogista, mutta mä tykkään kalanterivuosista enemmän. Sama lopputulos kuitenkin.
keskiviikko 8. tammikuuta 2025
Rasitusmurtumat
Vielä opiskeluaikoina lasten selän rasitusmurtumat oli harvinaisia ja omituisia. Nykyään niitä tuntuu olevan todella monella aktiivisilla nuorilla. Eikä siis yksittäisillä nuorilla, vaan yllättävän useilla. Poika pelaa korista ja hieman vanhempien joukkueessa on useita tapauksia. Samoin siskon tytön korisjoukkueessa samaa vaivaa. Keskustelin yhden fyssarin kanssa ja koskee myös muita lajeja, eikä todellakaan yksittäistapauksia. Ajattelen koripallon vielä oikein monipuoliseksi ja hyväksi lajiksi. Paljon juoksua, hyppimistä ja heittelyä. Ei yksipuolista liikettä, ei kummallisia taivutuksia eikä pelkkää pomppimista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)