Kavereiden kanssa jutellessa tulee aina uusia näkökulmia asioihin. Tässä vasta aloin pohtimaan peruskestävyyslenkkeilyn optimointia. Puhutaan paljon perinteiseen Seilerin 3z järjestelmän suhteen 80/20 jaosta. Se alue sisältää lähes puolet Coggan (jota Strava käyttää)7z järjestelmän z3 alueesta.
Mutta peruskestävyysalue (Low intensity) on siis varsin laaja, joten mihin siinä alueella pitäisi pyrkiä ja kuinka se kannattaisi toteuttaa?
Hiekkatiet ja polut on mahtavaa vaihtelua maanteiden lisäksi. Pääsee tutustumaan uusiin paikkoihin aivan eri näkökulmasta. Hiekkateitä on ihan valtavasti. Välillä ongelmana on toki niiden jatkuvuus, eli monet päättyy keskelle metsää. Osa taas menee talojen pihojen läpi jne. Hieman luovimista tarvitaan. Googlemapsin satelliittikuvat/karttapaikka/Strava heatmap kertovat hieman lisää reittivaihtoehtoja. Polkukartat on käteviä ja toisaalta heatmap näyttää etenkin asutuilla alueilla mahdollisia vaihtoehtoja. Välillä ihan fyysinen tsekkaus, josko loogisessa paikassa menisi polku voi kannattaa. Paras keino on kuitenkin valita jonkun toisen ajama reitti stravasta tai rwgps:stä.
Voimaharjoittelun eduista on ollut jo vuosia tietoa ja sitä suositellaan aina ja monessa paikassa. Perehdyn nyt muutamaan tutkimukseen ja juttuun asiaan liittyen. Toteutusmahdollisuuksia on paljon. Aika monella voimaharjoittelu vaan jää pyöräilyn jalkoihin 😏.
Kaikissa aero -testeissä puhutaan aina YAW angle lukemasta, niin ajattelin avata mitä se tarkoittaa. Itsellä ainakin kesti aikanaan pitkään hoksata sen logiikka ja merkitys.
Maantiekauden viimeinen kuukausi. Tänä vuonna oli vielä kisojakin syyskuussa. Kerkkoon ajot ja Rosendahl Gp osuivat tälle "syyskuun" arviojaksolle. Kilometrejä kertyi hieman vähemmän kuin normaalisti. Maanantaiaamuisin en ole ajanut työmatkaa, vaan mennyt suoraan töihin lapsen kouluaamujen vuoksi. Lisäksi pari lyhyehköä kisaa vähentänyt myös viikonloppujen kilometrimääriä. Toisaalta nyt on myös alkanut tulemaan GG lenkkejä maastossa, näissä keskinopeudet jää 15-20km/h tasolle teknisyyden vuoksi. Tämäkin vähentää kilometrejä. Maastossa ei myöskään ole tehomittaria, joten TSS luvut jää stravan arvailujen varaan. Rasittavia ne ainakin on ja koen, että Strava antaa niille hieman naftisti painoarvoa. Illat on lyhentyny selvästi, joten enää en ole pihalle mennyt ajamaan arkilenkkejä. Ne siirtyi Zwiftiin. Nyt tosin ei ole vielä ollut kovin järkevää ohjelmaa, niin olen vain ajellut hieman mitä sattuu ja osa treeneistä jäänyt alle 2 tuntiin. Elokuun lopussa jo pohdin, et alkaakohan shortiskelit olla taputeltu. No ei ollu! Vielä vikalla viikolla ajoin (maastossa) shortseilla!
Vo2max hitaalla komponentilla tarkoitetaan hapenkulutuksen kasvua rasituksen kertyessä. Tämä näkyy myös aerobista kynnystä ajaessa sykkeen nousuna pikku hiljaa. Vielä enemmän ja nopeammin anaerobisen kynnyksen ylittyessä. Tämä hapenkulutuksen nousu johtunee pitkälti uusien tyypin II (nopeiden) lihassyiden aktivoinnista, jotka sitten kuluttavat enemmän ja enemmän happea. Eli lihasten hyötysuhde heikkenee ajan funktiona rasituksen kasvaessa.