Moderni geometria

Nyt kun aeroasioihin on päästy kiinni, niin mietitään sitä kuskin sijoittelua pyörän päälle. Eikä edes rungon aerodynamiikkaa, vaan kuskin sjoittelua fillarin päälle.

Fillarin säädettävät osat

Fillarissa kaikki mitoitetaan keskiöstä, sillä se on kaiken vipupiste.

Antropometria

Kirjoitin hieman vastaavaa reilu vuosi sitten. Nyt ajattelin käydä laajemmin fillarin mittoihin vaikuttavia tekijöitä. Vartalon mittasuhteet on vain yksi fillarin säätöihin vaikuttava tekijä, mutta varsin olennaisia rungon koon valinnassa. Mittauksiin on monta tapaa. Niistä ei voi suoraan fillarin asetuksia säätää, mutta tarvittavaan kokoon ja fillarin sopivuuteen hyvää arviota.

Tämä lähinnä mielessä sen vuoksi, kun itsellä "lyhyiden jalkojen" vuoksi satulan pitää olla suht matala jolloin tankoa hankala saada tarpeeksi eteen ja alas. Fillarin pienempi kokokaan ei oikein auta, kun sitten tanko on liian lähellä pitkästä stemmistä huolimatta.

Ajoasennon tarkistusta

Ajoasentoa muutetaan harvoin. Lähinnä fillaria vaihtaessa ja muista kummallisista villityksistä. Mulla satula on niin edessä kuin nykyisellä tolpalla saa ja stemmi niin alhaalla ja pitkällä (130mm) kuin fyysisesti mahdollista (ilman -17˚ stemmiä). Tankokin on pitkä ja syvä. Mutta, vaikka satulan korkeus on kuinka säädetty trainerissa ja arvioitu, niin vahinkoja sattuu. Joskus satula liikahtaa huomaamatta. Myöskin lenkin edetessä kroppa voi kangistua ja polkeminen muuttua. Ajaminen ulkona on muutenkin erilaista kuin testipenkissä. Eri bibsit ja kengät voi muuttaa korkeutta yksittäisen millin. Näiden takia on tärkeää suorittaa videoklinikkaa silloin tällöin. 

3 pistettä

Ajoasennon säätämisestä olen kirjoittanut muutaman tekstin: osa1, osa2, osa3. Viime luulin satulan olleen hyvässä paikassa, mutta kun näin videokuvaa, niin totesin, että mittaukset lienevät paikoillaan. FastBikeFit appilla sain kulmat tarkistettua ja  siirsin satulaa eteenpäin ja nostinkin hieman. Säätöjen kulmat paranivat hieman ja fiilis sitäkin enemmän. Sen verran vaihtelua pisteiden paikassa ja laskennassa varmaankin, että pientä virhelähdettä niihin mahtuu. Kuitenkin sillä softalla näkee hyvin liikkeen ja arvion kulmista.

Tänä talvena en ole enää tarvinnut rocker platea trainerilla ajaessa ja meinasinkin purkaa sen pois. Se kuitenkin on tiellä kiritreeneissä ja kisoissa. Toisaalta toiminta ei ollut aivan 100%, kun tekovaiheessa symmetria yms ei aivan toteutunut. Mutta siis uskoisin että rocker platen tarpeen väheneminen on ollut satulan paikan korjaantumisen ansiota.

YAW -angle

Kaikissa aero -testeissä puhutaan aina YAW angle lukemasta, niin ajattelin avata mitä se tarkoittaa. Itsellä ainakin kesti aikanaan pitkään hoksata sen logiikka ja merkitys.

Bikefit osa 3: Aero

Kolmantena osana on aeropuolen pohdintaa ja laskeskelua. Netistä löytyi pari hyvää sivustoa, joita käytin hyödykseni. Muistin joskus lukeneeni etupinta-alan laskemisesta ja sen vaikutuksesta tehovaatimuksiin. Käytin hetken aikaa googlen kanssa ja löysin oikean tekstin. Se ei tosin tee mitään valmiiksi, vaan tarjoaa ohjeet, joita käyn alla hieman läpi ja näytän laskut ja tulokset

Bikefit osa2

Nyt kun satulan korkeus on saatu polvikulman ja lantion kulman suhteen paremmaksi, niin asiaa on hyvä tsekata. Eli toimiiko asento, tuntuuko se hyvältä.

Bikefit osa1

Aloittelijoille olen yleensä sanonut että satulan korkeus on silloin hyvä kun kantapäillä ei saa oikein kunnolla poljettua lantio paikoillaan. Pituussuunnassa satulan nokan kun laittaa 6cm keskiön taakse ja kulman suhteen vaateriin tai karvan alaviistoon, niin avot. Näillä pääsee mielestäni jo hyvin pitkälle mitään sen kummemmin tutkimatta. Stemmi ja tanko taas omien mieltymysten mukaan.