Rasitusmurtumat

Vielä opiskeluaikoina lasten selän rasitusmurtumat oli harvinaisia ja omituisia. Nykyään niitä tuntuu olevan todella monella aktiivisilla nuorilla. Eikä siis yksittäisillä nuorilla, vaan yllättävän useilla. Poika pelaa korista ja hieman vanhempien joukkueessa on useita tapauksia. Samoin siskon tytön korisjoukkueessa samaa vaivaa. Keskustelin yhden fyssarin kanssa ja koskee myös muita lajeja, eikä todellakaan yksittäistapauksia. Ajattelen koripallon vielä oikein monipuoliseksi ja hyväksi lajiksi. Paljon juoksua, hyppimistä ja heittelyä. Ei yksipuolista liikettä, ei kummallisia taivutuksia eikä pelkkää pomppimista. 

Miten nää rasitusmurtuma liittyy pyöräilyyn? Ei juurikaan. Junnuja pyöräilyssä tosi vähän. Ohjattuja treenejä vielä vähemmän ja etenkin talvisin jopa kannustetaan hiihtoon ja kaikkeen ulkoiluun. Pyöräilyssä hieman toisentyyppinen ongelma. Kun ei tule iskutusta ja rasitus hyvin yksipuoleista, niin luut ja tukilihakset heikkenee herkästi. Siihen kun yhdistetään nuoren kasvuvaihe ja mahdollisesti heikko ravitsemus sekä hoikkuuden ihannointi, niin soppa on valmis. Lopulta kun haluais tehdä jotain muuta tai sattuu kaatumaan, niin paikat ei kestä. Näistä syistä pyöräilyssäkin oheisliikunta on hyvästä, vaikka rasitusmurtumia ei estettäiskään.

Mistä puhutaan

Englanniksi puhutaan spondyloosista. Aikuisilla tällä tarkoitetaan nivelrikkoa, mutta nuorilla se viittaa rasitusperäiseen muutokseen luurakenteessa, yleensä molemminpuolisena L4-L5 tasolla. Tarkemmin luuhun tulee turvotusta ja mikrovaurioita aiheuttaen luuta korjaavan ärsytysreaktion ilman selvää murtumaa. Mikäli tässä vaiheessa rasitus ei vähene, niin muutos MRI kuvassa etenee täydelliseksi murtumaksi. Jos murtuma jää hoitamatta, niin selkäranka ei ole tukeva ja nikamat pääsevät liukumaan toisiaan vasten aiheuttaen ongelmia hermorakenteissa jne.

 Kuva. Tässä keskimmäisessä ja kolmannessa kuvassa rasitusmurtuma etenemisen asteet.

Toinen vielä enemmän selkeytetty kuva selkärangan rakenteesta. Hassun mallisia kolmiulotteisia, jotka niveltyy sivuhaarakkeista vain pienillä fasettinivelillä. Tässä merkattuna murtuva kohta. Kuva netistä.

Kuntoutus

Konservatiivinen eli kajoamaton hoito on tehokasta ja riittävää lähes poikkeuksetta. Liikuntatauko on ensimmäinen askel. Sitten tulee lonkan koukistajien rentoutusta ja rankaa tukevien selkä+vatsalihasten vahvistusta kivuttomilla liikeradoilla. Kivun hoito on myös tärkeää, ettei kipuja jää päälle ja liikeradat häiriinny. Selkätuki voi olla tarpeen, kalkkilisä ja mahdollisesti luustolääkkeet. Paluu urheiluun on tutkimuksissa 98% luokkaa. Tutkimuksissa noin 10vk kuntoutus riittänyt.

Kuva. Kuntoutuksen kaavio. LMS lyhennettä ei jostain syystä missään avattu, viitannee alaselkäkipuun (lumbas muscle strain) tai Multifidus lihaksiin. Joka tapauksessa aloitetaan keskeltä ja edetään pikkuhiljaa pidemmälle. Noin 10vk kestää urheiluun paluu

Miksi

Ongelma tulee ehkä siinä, että treenejä on 4-5 viikossa ja pelit päälle. Eikä edes absoluuttisesta määrästä, vaan siitä että muuta ei ehdi harrastamaan. Ja kun ikää tulee lisää, kasvu kiihtyy ja luusto heikkenee hetkellisesti, niin passiivisuus lisääntyy treenien välillä.  Teinien ravitsemus on laadullisesti välillä heikompaa, mutta ei se haittaa kunhan vaan määrä riittäis. Kun syö paljon, niin terveellistäkin ruokaa tulee väkisin. Ei ne munkit, karkit ja pitsa niin haittaa, kunhan vaan tulis tarpeeks energiaa.  

Yksi ongelmista on, että useilla on selkäkipuja ja spondyloosi voi olla myös kivuton. Eikä teinit tunnusta mitään vaivoja.

No miten sit estäis

Useamman lajin harrastaminen varmasti ehkäisee (Norjan malli). Pihalla ja koulussa välitunneilla liikunta tuo myös toivottua vaihtelua. Riittävä ja monipuolinen ravitsemus. Lisäravinteista en usko suurta apua, kalkin saantikaan harvoilla ongelma. Kotona liikunnan lisäksi hyvä huomioida että ruokaa on oikeasti tarjolla ja mielellään toki terveellisiäkin vaihtoehtoja. Monessa lajissa ei harrasteta kilpailun aikaista energialisää, sitäkin syytä harkita. Etenkin turnauspäivän kokonaisenergiaa syytä miettiä ihan jo suorituskyvyn kannalta. Meillä on kisoihin termoskippoja, joihin pakataan lämpimänä makaronia ja jauhelihaa ateriaksi jne.

Kotona:

Juoksu, hiihto, pyöräily, luistelu, kotijumppa, pihaleikit ja uinti helppoja oheislajeja.

Urheiluharrastuksessa:

Treenien yhteyteen vois lisätä lihaskuntoa. 

Perinteisen kuntopiirin lisäksi erilaiset dynaamisemmat tasapainoakin vaativat lankut

Alkuun juoksua ulkona.

Ehkä joku palkitseminen / kilpailu eniten muiden urheilusuoritusten tekemisestä.

Lopuksi

Jos junnulla tulee selkä kipeäksi, niin liikuntatauko lähes välttämätön. Tietenkin kerran saa valittaa kaikkea, mutta jos yhtään toistuu. Tauon aikana sitten kuvantamiset. samalla voi pohtia, onko muuta lihaskuntoa yms liikuntaa tullut riittävästi ja monipuolisesti.

Aikuisilla selkäkipu on onneksi "normaalia" ei tietenkään kuuluis olla ja samat korjaustoimet, mutta murtumaa siellä ei tarvitse epäillä ellei ole kaatunut ja loukannut pahasti. 

Vielä kolmas tutkimus linkattuna