Sitä sun tätä

Yleistä ja sekalaista pohdintaa uutisiin ja omiin ajatuksiin liittyen. 

Rasitusmurtumat

Vielä opiskeluaikoina lasten selän rasitusmurtumat oli harvinaisia ja omituisia. Nykyään niitä tuntuu olevan todella monella aktiivisilla nuorilla. Eikä siis yksittäisillä nuorilla, vaan yllättävän useilla. Poika pelaa korista ja hieman vanhempien joukkueessa on useita tapauksia. Samoin siskon tytön korisjoukkueessa samaa vaivaa. Keskustelin yhden fyssarin kanssa ja koskee myös muita lajeja, eikä todellakaan yksittäistapauksia. Ajattelen koripallon vielä oikein monipuoliseksi ja hyväksi lajiksi. Paljon juoksua, hyppimistä ja heittelyä. Ei yksipuolista liikettä, ei kummallisia taivutuksia eikä pelkkää pomppimista. 

Ajelun rasitus sisällä vs ulkona

Monesti sanotaan että sisätunnit on raskaampia kuin ulkona ajaminen ja ehdotetaan jopa kerrointa 1,5. Tämä lienee avorullien ja tiiliseinän tuijottamisen ajalta. Itse olen nimittäin aivan päinvastaista mieltä, mutta tietenkin pienin rajoituksin. Energiankulutuksellisesti samoilla tehoilla ulkona varmasti kuluu kokonaisuudessaan enemmän energiaa, kun koko kroppa on hommissa tarkkaavaisuus mukaan lukien. Lisäksi ulkona on paljon epämukavuustekijöitä.

Rajoittamaton / rajoitettu / kriittinen aikataulu

Kuinka paljon ajankäyttö vaikuttaa kuntoon, jaksamiseen ja sitä kautta menestykseen? Iso osa kunnosta on geneettistä ja lapsuuden/nuoruuden valinnoista riippuvaista. Mutta melkoisen iso osa siitä on kyllä treeniriippuvaista. Treenien suhteen sekä määrä, että laatu merkkaa, unohtamatta jatkuvuutta. Näitä taas rajoittaa itse treeniin ja siitä palautumiseen käytettävä aika. Suomen sääolosuhteissa myös psyyke vaikuttaa treenimotivaatioon, sillä talvi on rankka eikä kavereita oo montaa joka kylässä.

Strava

Tuli vähän Hesarin (muutaman viikon takaisen) lehtijutun myötä mieleen. Enkä oo kyl paljon Stravan segementeistä kirjoitellu. Edellisestä on jo 4 vuotta. Edelleen hyvin ajantasainen. Tyhmälle kaikki on vaarallista ja mahdollisesti myös muille. Sen takia muutamia sääntöjä tarvittaisiin. 

Imperiaaliset tuumat

Fillarissa nopeus on välityksen ja kadenssin tulo. Teho on tietenkin olennainen asia, mutta se on taas näiden edellisten, olosuhteiden ja työn yhtälö. Eteenpäin työntävä voima tapahtuu takanavassa, eikä kammissa, joten kampeen kohdistuva momentti ei vaikuta nopeuteen, vaan siihen vaikuttaa etenemä (välitys) ja kadenssi. Välityksistä puhutaan monilla termeillä. On tuumia, etenemää ja suhdetta. Minä itse puhun tuumista, vaikka en käytä varsinaisia tuumamittoja. Lähinnä vaihtoehtoina isot(pitkät)- tai pienet (lyhyet) tuumat ilman absoluuttisia lukuja. 

Yleistä pölinää

Alkuviikon teksti oli tynkä, kun leiri peruuntu, niin toinen tynkä sen kunniaks

Kiinaostosten vauhti kiihtyy

Kirjoitin vuosi sitten viimeksi Aliexpress ostosten onnistumisista. Nykyään sieltä tulee tilailtua kaikenlaista, mitä keksiikään ehkä tarvitsevansa. Etenkin lapsille tärkeitä juttuja. Lapsille tulee mitä kummallisempia pikkuleluja ja puhelimenkuoria. Jonkin verran epämääräisiä koruja ja askartelutarvikkeita.

Takavalot

Näkyvyys pyöräillessä on suhteellisen tärkeää, mutta jos autoilija ei edes katso kevyenliikenteenväylän  / pyöräilijän suuntaan, niin mikään sirkusvalaistus ei riitä. Aina hymähdän, kun joku kommentoi, että vaatteiden pitäisi olla kirkkaita ja värikkäitä. Sinällään aiheellista se on, mutta ruskassa ja kesäkirkkaalla nekin toimii hyvinä suojaväreinä. Ja toisaalta yhden heijastimen näkyvyys peittoaa moninkertaisesti kirkkaan värin muuten. Näkyvyyden jaan aktiiviseen ja passiiviseen. 

Fillarin säädettävät osat

Fillarissa kaikki mitoitetaan keskiöstä, sillä se on kaiken vipupiste.

Antropometria

Kirjoitin hieman vastaavaa reilu vuosi sitten. Nyt ajattelin käydä laajemmin fillarin mittoihin vaikuttavia tekijöitä. Vartalon mittasuhteet on vain yksi fillarin säätöihin vaikuttava tekijä, mutta varsin olennaisia rungon koon valinnassa. Mittauksiin on monta tapaa. Niistä ei voi suoraan fillarin asetuksia säätää, mutta tarvittavaan kokoon ja fillarin sopivuuteen hyvää arviota.

Tämä lähinnä mielessä sen vuoksi, kun itsellä "lyhyiden jalkojen" vuoksi satulan pitää olla suht matala jolloin tankoa hankala saada tarpeeksi eteen ja alas. Fillarin pienempi kokokaan ei oikein auta, kun sitten tanko on liian lähellä pitkästä stemmistä huolimatta.

Hiekkatiepyöräilyn sielu

Gravel on hankala terminä. Sinällään inhoan lainasanoja, mutta sana gravel pitää sisällään koko hiekkatiepyöräilyyn liittyvän hengellisen sisällön. Hiekkalenkki ei kuvaa välinettä, eikä lenkin sisältöä riittävän tarkkaan. Monen tasoista tietä ja polkua voi liittyä lenkkiin. Samoin hiekkatiepyöräily (perinteisessä mielessä) ei sisällä yleensä lenkkiin liittyvää kurjuutta, pimeyttä, märkyyttä ja koleutta. Graveliin henkeen sisältyy myös hieman suurempi tavaramäärä, kun kauppoja ei ole joka nurkan takana. Eli tankolaukkua ja juomareppua voi joutua kantamaan mukana. Tämän vuoksi käytän epäsuomalaista sanaa Gravel. Se kuvaa nykyaikaista hiekkatiepyöräilyä omine säännöstöineen.

Lihassolu

Paljon puhetta lihasten ja suorituskyvyn kehittämisestä, mutta mistä ne lihakset tulee. Ihmiskudokset on kummallisen monimutkaisia. Aineenvaihduntareittejä ja osa2 käsittelin aiemmin ja ne vasta monimutkaisia ovatkin. Puhumattakaan siitä, että jokaisen yksittäisten reaktioon on vielä katalyytti- ja inhibiittori ketjuja. Nyt hieman vuorossa mistä lihakset koostuu eli lihassolun histologiaa. Kaikki yksittäiset solut ja niiden muodostamat rakenteet ovat monimutkaisia. Etenkin kun puhutaan sitten kokonaisuuksista ja toiminoista, niin helposti asiasta tulee aivan liian monimutkaista. Sen takia kannattaa keskittyä ihan vaan pyöräilyyn.

Kulman kärki

Suomessa ei ole pahoja alamäkiä, joissa ajolinjojen valinta oli kovin merkittävää. Mutta tasamaallakin pienet asiat vaikuttaa. Ja esimerkiksi viime kesän Porvoon SM kisoissa oli korttelimaista alamäkipätkää, jossa huomasi kuskien eroja.

Lihasten glykogeeni

Aloin pohtimaan glykogeenin määrää lihassoluissa. Tämä tuli Vo2max treenien yhteydessä tipahtavista verensokereista, jonka oletan johtuvan tyhjentyneistä lihasten glykogeenivarannoista, jotka pitää täyttää. Kevyemmillä lenkeillä poltetaan rasvaa. 

Onko sillä mitään merkitystä ja miten siihen voi vaikuttaa? Lueskelin muutamia tutkimuksia ja valitsin parhaat, joita referoin suomeksi. Pitkälti biokemiaa. Kuitenkin yhteenvetona, että fosfokreatiinin jälkeen lyhyissä alle 30s suorituksissa glykogeeni on huomattavan tärkeä ATP lähde anaerobisesti ja hyvin rajallinen käyttömahdollisuus. Kirien toistuessa aerobinen komponentti tulee enemmän mukaan, mutta hiilaria toki silti kuluu. Näissä tutkimuksissa siis anaerobinen glykogenolyysi mielenkiintona. Tietenkin kevyemmässä rasituksessa hiilihydraattia kuluu rasvan ohessa, mutta kohtuullisemmissa määrin. Aerobiseen- ja etenkään rasva-aineenvaihduntaan ei tässä oteta kantaa. Näitä tutkimuksia kun luki, niin ehkä jatkossa hieman avaan lihassolun anatomiaa ja toimintaa.

Helpot kisat

Helpot ja halvat kisat tuli taas mieleen, kun katsoin FNLD GRVL ja SM-gravel hintoja. En sinällään vastusta kalliita kisoja. Bisnestä saa ja kuuluukin tehdä, jos maksavia asiakkaita riittää. Itse en kuitenkaan kaipaa kisassa saunaa, ateriaa, hierontaa, T-paitaa yms. Tietenkin pitkä reitti vaatii paljon merkkausta ja järjestelyä. Mutta silti kallis hinta saa hieman kavahtamaan. Etenkin, kun gravel ei oo päälaji ja pitäis lisäksi ottaa hotellia, uudet renkaat ja ehkä muutenkin harkita kalustoa sekä ajaa useampi kisa... Katotaan miten käy, oonko viivalla vai en.

Sitten helppouden pariin. Hienoa, että nyt järjestetään ZWIFT kisoja Suomessa. Niihin on helppo osallistua. MUTTA se pisteenlasku... Tuo ehkä vaihtelua kisaan, kun joka välissä on välikirejä, joista saa sijoituksen perusteella pisteitä, sit myös ajan perusteella pisteitä. Sit erikseen mäkiseguja yms. Ja joukkuekategoriaa. Tämä kuitenkin sekoittaa normaalia kisan kulkua melkoisen paljon, eikä kukaan voi pysyä kärryillä pisteistä. Jos nyt olis vain yks pisteytetty välikiri/mäki kisan aikana. Vaikka netissä kaikki on mahdollista, niin en tiedä kannattaako silti.

PRO / Conti

Miksi Suomessa ei ole WT tason joukkuetta, edes Pro-Continental. Jopa Continental tason joukkueet puuttuvat. Netistä löytyy varsin vähän selvää tietoa eri tasojen vaatimuksista joukkueelle. Mutta ympäripyöreät kriteerit eettisyydestä, vakavaraisuudesta, byrokraattiset kaavakkeiden täyttämisestä ja henkilökunnan määrän suhteen löytyy eri tasoille. Näistä hieman hahmotelmaa alla.

Pyöräilyturvallisuus

Tai pyöräilyturvattomuus. Fillarilla paahdetaan varsin kovaa vauhtia milloin missäkin muiden joukossa ilman suojautumismahdollisuuksia. Toiset haluaisivat tahallaan tehdä kiusaa, toiset tietämättömyyttään ja pyöräteiden suunnittelijat vahingossa. Kisat vielä asia erikseen. Vaikka pyöräily on todella turvallinen ja terveellinen laji harrastaa, niin maantiekilpapyöräily lienee verrattavissa alamäkipyöräilyyn turvallisuuden suhteen.

Oikea vuori / Näkymätön vuori / Olematon vuori

Oikealla vuorella tarkoitan yli 20minuuttia kestävää ylämäkeä. Näkymätön vuori taas on vastatuulta ja kolmantena olematon vuori eli Zwift. Miten fiilis ja etenkin wattien tuuppaaminen vaihtelee maaston mukaan? Mitä näissä eri vaihtoehdoissa vaaditaan ja voiko niitä harjoitella? 

Viidakon laki

Vetovuorojen tasaisuus on todellista politiikka. Kunnioitetaanko: mahdollisuuksien -, lopputuloksen -, absoluuttista - vai suhteellista tasa-arvoa tai peräti yhdenvertaisuutta.