Alle 4h ajomatka meni kivasti. Ongelmaksi muodostui, kun (lasten) piti mennä Kauhajoen ABC:lle syömään Heset, niin siellähän ei ollu yhtään latauspaikkaa, vaikka oli iso abc asema. Kauhajoelta löydettiin Citymarketin pihalta löydettiin 2 (!) latauspaikkaa. Nyt ei ollu hätä ladata, mut paluumatkaa varten kiinnosti. Kotiin päin lähdettiinkin kisasta kiireellä, et saadaan latauspaikka. Ei mitään suihkuja tai muita hienouksia. Kamat kasaan ja rattiin. Saatiin latauspaikka ja käveltiin siitä Heselle. Palatessa oltiin kotona vasta klo 23:15. Lapset menee yleensä nukkuman ennen ysiä, niin vähä seikkailua niillekin. Lataus maksoi 17€ ja kotona oli vielä yli 20% akkua, eli ei kallista matkantekoa taaskaan. Edellisviikonlopun Porvoon reissu Helsingin keskustan kautta kiertäen meni hienosti lataamatta.
Meillä oli joukkueesta iso määrä (6) kuskeja ja huoltoauto sekä huoltomäessä monta huoltajaa. Nyt oli sitä mitä toivoinkin, eli joukkueajoa suunnitelman ja oikean kapteenin kanssa. Meillä oli shakkitermein 3 sotilasta, 2 upseeria ja 1 kuningas. Alkumatkasta olin yksittäisessä pienessä hatkassa mukana ja jotain ajettiin hieman kiinni, mutta sit kun tuli ratkaiseva pieni irtiotto ekan kierroksen lopulla, niin meiltä ei ollu ketään. Tämän jälkeen pääjoukon vauhti tyssäsi täysin. Meiltä hieman taktista kömmähdystä, kun ei pidetty edes perusvauhtia kierrokseen vaan päästettiin irtiotto turha isolle karkumatkalle. Sitten kun alettiin pitämään hieman vauhtia, niin meidän rahkeet ei siihen riittäny eikä muut joukkueet jostain syystä kiinnostunut.
Kisan kulku
Kisa oli omituinen, kun keskitehot yms ei päätä huimannu, mut pienin määrä maaliin tulleita varmaan ikinä. Alussa ajettiin 2h 53min hyvin kevyesti, pientä rasituksen kerryttämistä ja kuumuuden keräämistä. En ymmärrä UN taktiikkaa, etteivät yhtään pitäneet eroa kurissa. Ei olisi kovin paljoa vaadittu, että olisivat pitäneet eron 3-4min hujakoilla, eikä päästetty yli 7 minuuttiin.
Mutta kun saavuttiin pikkukierroksille, niin porukkaa alkoi tippumaan nopeasti. Meillä oli ajatuksena alkukierroksilla pitää vauhtia ja muutaman vetovuoron kävin tekemässä Axelin tueksi. Tämän jälkeen UN alkoi heiluttamaan tahtipuikkoa ja vauhtia kiihtyi ja pysyi jatkuvasti kovana. Muutaman kierroksen kypsytyksen jälkeen porukka oli harventunu hyvin pieneksi. Pikkukierros on älyttömän haastava eikä meinannu ehtiä juomaan tai syömään. Energiaa ois ehkä menny enemmänkin, jos lopussa ois malttanu syödä enemmän. Jatkuvaa kiihdytystä risteyksistä, välien kiinniajoa ja paikan hakemista. Olin hyvällä paikalla melko lähellä kärkeä. Yksittäisiä välejä, mutta ei pahempia. eikä eteen änkenyt juuri ketään. Viimeiset 3 kierrosta ajettiin varmaan lähes täysin paikkaa vaihtamatta. Meitä oli siinä vikana jojossa noin 4-5 kuskia, joista 3 tippui vikan 1,5krs aikana. Mulla kävi köpelösti vikaan risteykseen hiekalta asfaltille. UN:n Ukko lopetti vetonsa ja heitti sivuun, mutta jäi hieman risteyksessä tielle ja blokkas mua. En sit saanu kirittyä enää porukan hännälle kramppaavilla jaloilla, vaan katkesin kramppaavilla jaloilla. Sitkutin vajaa 2km 320w tehoilla kuitenkin loppuun. Henkisesti nöyryytetty, kun en pysyny pääjoukossa. Mut tosi tyytyväinen, kun sain hyvän sijoituksen. Moni ei päässy maaliin ja pääjoukko oli tosiaan 12 kuskia... Vaikka olisin pysyny joukon hännällä, niin en usko et kramppaavilla jaloilla ois yhtään kiritty ylämäkeen eli sijoitukseen ei vaikuttanu, mut henkinen tappio.
Meidän joukkueelle oli U23 mestaruus oikein hyvä saavutus. Vaikka meitä oli isohko joukkue, niin vahvuus ei samalla tasolla, kuin jossain vaalean harmaassa joukkueessa. Meidän joukkueen kokemus ei myöskään ihan yhtä korkealla tasolla. Saatiin tehtyä jonkin verran töitä, taktiikat onnistui. Ainoastaan heti hatkan lähdettyä, ois ehkä pitäny alkaa hillitsemään eron kasvua. Enemmän ihmettelen kun UN ei pitänyt eroa kärkeen pelastettavissa. Luulis, et olisivat Porvoosta oppineet, että vanhat pärjää sitkeydessä. Ei näitä kisoja FTP lukemalla tai kirillä hoideta, vaan sitkeydellä. Kovaa ajoivat kärkeä lopussa kiinni, mut liian vähän, liian myöhään. Johan on kova tekijä isoissa kisoissa. Virossa kovissa kisoissa ajanu älyttömän hyvin monena vuonna. Suomen kisat varmaan yleisesti ottaen lyhyitä ja kiripainotteisia eivätkä ihan optimaalisia Johanin ominaisuuksille. Tuurilla oli tietenkin myös vahva osuus. Aksel ja Filip tippui hatkasta kasan vuoksi. Tämä pelasti meille u23 voiton. Toisaalta, jos UN ei ois lisänny vauhtia, niin oisivat saaneet u23 voiton ja ehkä elite pronssinkin.
Sitkeydestä näkee myös ikäjakaumaa katsomalla. U23 podiumille pääsi, vaikka ei "pysyny" kärkiporukassa. Mä olin mastereissa vasta sijalla 6, eikä esim Anders tainnu olla edes masters luokassa... Eli puolet pääjoukosta oli yli 30 vuotiaita ja niistäkin lähes tai yli 40 vuotiaita oli iso osa.
Pikkukierros
Data
![]() |
Niinku kisoissa aina, ihan kevyttä pyörittelyä 2h ja sit taas yli vo2 lukemien mentiin 30min. Melkoinen määrä noita kiihdytyksiä, kun kone laski et 122 kertaa 8s kiihdytys |
Pikkukierros
Energia
Sokerit oli taas aika hyvät. ennen kisaa aika korkeita, mut jossain määrin hallinnassa. Nyt onnistunutta oli etukäteissyöminen. Eli söin riisiä (ja vähä jauhelihaa) isohkon annoksen klo 11:30. Sit vielä puuropommi startissa. Ruokasoodat klo 13. Aamulla Levemir 12u ekstraa.
Kisan aikana yllättävän hyvät sokerit. Energiaa meni noin 250gHh. Pari geeliä jäi taskuun. Kaks täyttä TSI geelipulloa meni. Juomana lähes täysin vettä. Urheilujuomakin olis ollu hyvää vaihtelua, mutta vesi hyvästä. Startissa pistin 6u Fiasp.
Tänä vuonna huoltajillekin piti olla lisenssi, joten vaimo hommasi sen. Jälleen pullot osui kouraan. Ei oo tainnu yhtään pulloa tippua moneen vuoteen.
Kuvat
Jari Birling oli kuvaamassa Aten kanssa ja hienoja kuvia sattui tulemaan.
Lopuksi
Tosi kiva oli ajaa joukkueena ja tehdä työtä yhteisen hyvän eteen ja koittaa auttaa edes hieman. Huoltokin oli kunnossa. Tämän vuoksi halusinkin vaihtaa seuraa! Vaikka oltiin kisan aikana aivan luovuttaneita, niin ei saa koskaan luovuttaa. Tilanne elää ja voi muuttua yllättäenkin. Hieman aktiivisemmin pitäis uskaltaa käyttää joukkuetta. Sijoitus erinomainen, lopun tipahdus itselle lähinnä henkinen. Ehkä Hietajärven oisin saanu ohitettua porukan imussa, mutta sen kummempaan nousuun ei mahiksia.
Perhe ei löytäny mitään avoinna olevaa ravintolaa, mistä ois saanu ranskiksia yms lapsille. En tiedä oliko järjestävä seura ilmoittanut mahdollisesti yleisömäärästä paikalliselle kebab yrittäjälle. Ravintolat ois auennu klo 16 tai maanantaina.
Täysin samaa mieltä kisan taktiikka puolesta, siitä jo eilen oman mielipiteeni facen maantie foorumille laitoinkin yhteen keskusteluun.
VastaaPoistaTaktisesta puolesta en niin ymmärrä, mutta tuskin se UN:n tehtävä on kilpailua kontrolloida mikäli heillä oli oma kuljettaja irtiotossa?
VastaaPoistaEi tosiaan ollu niiden homma periaatteessa. Mutta käytännössä, jos hatkassa vain yksi niiden kuski, joka ei suurin ennakkosuosikki, niin riskialtista hommaa oli. Ois riittäny, et oisivat auttaneet eron kohtuullisena pitämiseen.
Poista