tiistai 28. heinäkuuta 2026

Lavian ajot #13

No nyt on taas tutut lukemat tuloslistalla. Sokerit oli tosi hyvät. Sää tosi perisuomalainen kaatosade ja 16 lämmintä. Positiivisen kautta oli suht lämmin. Ja oikeastikaan ei tullu kylmä. Ja kun tota toistaa, niin se on totta.

Pyöräilyn omituispiirteenä on tosiaan parhaan pyöräilyajan missaaminen kisojen puolesta. Lenkille onneks kesä- ja heinäkuussa on päässy kivasti. Ei ratakisoja, eikä juuri graveliakaan. Kauden uusi aloitus tauon jälkeen on aina jotenkin henkisesti vaikeaa. Onneks lapset on innoissaan, niin itsekin siinä saa vähä tuulta purjeisiin. Tää kisa oli ilahduttava poikkeus, kun oli heinäkuun puolella, vaikka ei monella päivällä. 

Mut nyt ajettiin parhaaseen Suomalaiseen aikaan ja silti viileä vesisade säänä. Onneks listalla oli hyvä määrä miehiä. Lavia kuulosti Pohjanmaalta, mut olikin Porissa. Ja meiltä Poriin ajaa aika nopsaan, just vajaa 2h. Reitti vaikutti erikoiselle, kun kaksi kierrosta edes takaisia teitä. Yhteensä 5 uukkaria reitille. Mäkeä luvattiin paljon, mutta se oli hyvin loivaa ja nopeaa ylämäkeä, ei oikein eroa aikaansaavaa. Onneks käännökset otettiin rauhassa. Tien pinta ei ollu huonoa, mut kuitenkin karkeaa ja pientä töyssyä. Tämä yhdistettynä sateeseen, pimeyteen ja koleuteen oli yllättävän huono yhdistelmä. Juominen ja syöminen välillä jopa ongelmallista. Mut tie oli mukavan rauhallista ja tilaa riitti. Kertaalleen meinasin pannuttaa pahasti, kun ajoin vasenta laitaa porukan ohi. Edessä oli lätäkkö, jota kyllä hieman väistin, mut en tarpeeks. Olikin tosi syvä ja terävä lätäkkö ja tanko löi suoraan läpi ja vaikka molemmat kädet oli kahvoilla. Rojahdin tangon päälle. Onneks vieressä oli kuski tukevasti ja kun kaaduin siihen suuntaan, niin sain tasapainon takas, eikä kellekään sattunu mitään...


Tossa vielä reitti piirrettynä kartalle

Järjestelyt oli priimaa. Kääntöpaikoilla ei ollu epäselvyyttä, risteykset merkattu ja reitti hyvin selkeä. Kahvio, pukkarit ja kaikki oli kuten pitääkin. Liikenteenohjaus kunnossa, eikä hulluja autoilijoita ollu juurikaan. Urheilujuhlaa tossa säässä ja korvessa ei oikein saa aikaseks, mutta järjestelyistä ei ollut kiinni. Kahvio, palkintojenjako ja kaikki oli hoidettu kuten voi olla. Lopuksi tuli vielä sähköpostia unohtuneista tavaroista, joka oli hyvää muistamista. 

Ei liity pelkästään tähän, mutta usein tulee ilmoituksia, et teknistä opasta päivitetty, niin voisi jättää päivitetyt kohdat vaikka punaiseksi, niin ei tarvii arpoa, et mikä on muuttunu...

Tulokset

Strava


Kisa 

Kisa lähti kunnon tohinalla käyntiin. Neutraalia oli kilsan verran ja heti alkuun kisan pahin mäki. Sekin tosin sen verran hellpo, ettei kellään tehny tiukkaa. Heitin siinä kohtaa perheelle tuuliliivin. Iskutus alkoi ja jatkui reilun tunnin verran. Monessa koitin olla mukana, mutta heti ajettiin kiinni. ensimmäisiä edes yksittäisen kilsan kestäneitä hatkoja tuli ekan uukkarin jälkeen kun pääsin irti Pitkäsen Laurin, Malisen Sampon ja yhden Jurvalaisen kanssa. Tämä porukka harveni ja lopulta tuli  kiinni. toivoin, että olisi päässy joku siltaamaan, mut koko porukka kasaan. Tässä kohdassa meni W'bal jopa pakkaselle. tuntu toki pahalle, mut ei noin pahalle... Enkä hyytyny täysin. Päätin kyl ottaa lepoa kannella hyvän aikaa. Vitsi miten kevyttä siellä on eikä hajuakaan mitä edessä tapahtuu. Aku ja Matti pääs vaarallisesti kahdestaan irti jossain vaiheessa ja Jurvalaiset ajoi niitä kiinni, mutta ero ei ottanut kaventuakseen, vaan hieman kasvoi jopa. Lopulta päätin että mennään apuun ja juuri samalla hetkellä Vellu tulikin kyselemään apujalkoja. Meiltä Turusta tuli pari kirjanoppinutta fyysisiin töihin (noin 2h kohdalla näkyy sykekäyrässä). Muutaman vetovuoron jälkeen hatka olikin jo taas pääjoukon edustalla ja jätin muut hommiin. Monta pientä ja jatkuvaa yritystä, mutta mikään ei pysyny lähellekään. Itsekin olin ajamassa näitä kiinni. Kisassa oli kova vauhti, kun mitään sopivaa hatkaa ei muodostunu. Taktiikan puolesta en oikein tykkää, kun UN kuskit ajaa kahdessa joukkueessa ja nyt Petjalla oli UN vaatteet ja koko Jurvan tuki takana. Toki UN joukkueesta ei ollu montaa kuskia. Loppukiri oli hieman sekava, kun mäen jälkeen oli vielä pari kilsaa tasaista. Ajoin mäen reippaasti ja pysyin koko ajan kärjessä ja yritin muutamaan loppuhatkaan mukaan, mutta ne nyt tietenkin ajettiin kiinni. Oma ajatus oli, et autan meidän Kallea ja toisaalta pidän itseni keulalla valmiiksi. Loppukirin alkaminen tuntui kestävän ja kestävän, mutta lopulta kun 500m kyltti näkyi, niin porukka räjähti liikkeelle. Tipuin siinä kohtaa turhan taakse ja sit joutu ohittelemaan ja hakemaan monta kertaa parempaa linjaa. 500m on valtavan pitkä matka ja monet jo hyytyi siinä ja pääsin vielä kohtuulliselle paikalle. Halusin olla mahdollisimman keulassa ennen kiriä, mutta nyt jopa turhankin keulassa. Mut ihan kelvollinen lopputulos ja mieluummin näin päin. Kalle säästeli hienosti loppukiriin loppukisan ja Emil vasta yllättikin voittamalla u19 luokan!

Alkuun tosiaan puol tuntinen 290w tehoilla ja loppuun reilu 4min 380w tehoilla. Ei ollu fiksu loppukiri, mut enpähän lähteny ihan perältä...



Aika tyypillisiä lukuja. Varsinaisia kiihdytyksiä ei tullut niin paljo kun välillä, kun ei ollu teräviä mäkiä, eikä risteyksiä. 







Energia

Juomaa meni turhankin vähän, mut kylmä ja märkä sää ei houkuttele juomaan. Oli 3*600ml pulloja, mut ehkä puolet meni. Energian suhteen 2 hieman vajaata pötköä geeliä sain imettyä ja urheilujuomaa 30gHh.  tunnin kohdalla meni sokerit jopa vähä matalaks, mut siitä se korjaantu. Yhteensä siis noin 300gHh/3h eli oikein hyvin. Loppumäkeen vasta tuli krampin tynkää.


Kuvat

📸Antti Järvinen

📸Antti Järvinen

📸Pekka Kaunisto

Alkumäessä heitin lämmittelyliivin kannustusjoukoille.


Kääntöpaikalla

Lapset

Lasten suhteen ihmeteltiin, kun listat ei ollu pullollaan junnuja. Hyvin taas Suomen Pyöräily organisoinu näitä, kun samaan aikaan oli Pajulahdessa junnujen leiritys... Me ei osallistuttu siihen, kun keväällä ei vielä tiedetty innostuuko lapset miten. Ens kesänä sit...

Lasten kisassa hieman sähläystä, kun kaikki siirrettiin samaan starttiin jne. Mut tää oli kyl vaan hyvä muutos. Ja hienot mitskut saivat.

Lasten kisat meni kivasti. Tyttärellä yksittäisen kerran lenkillä jo jalka irronnut polkimesta, mut ei oo suostunut kiristämään polkimia. Nyt kisassa parikin kertaa irtos ja totes et nyt voidaan laittaa toisetkin jouset kiinni polkimiin.



Jatkossa

Just oli paikalliset aluemestaruus TT ja Rata-kisat molemmat lapsilla. Itse skippasin ne. Nyt tää ja seuraavana viikonloppuna pitkä reissu ISM kisoihin. Sen jälkeen vielä Ole Wecckströn Porvoossa ja sit Kaarinan Kermis Turussa / mulla Velotour Espoossa.  Kiirettä pitää elokuussa.

Nyt vaikuttais sille et kunto on nousussa ja kesän treenijakso teki hyvää. Toki nyt sokeritkin oli hyvät koko matkan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi