lauantai 29. lokakuuta 2022

Mittaaminen

Maailmassa on paljon erilaisia kotimittareita ja niiden käyttötapoja. Onko niistä hyötyä? Tärkeintä minun mielestäni on, että ei mitata mittaamisen ilosta, vaan sen täytyisi vaikuttaa johonkin. Turhasta mittaamisesta tulee paljon dataa, joka vain ahdistaa. Datan tulkinta voi olla hankalaa. Toki koskaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa haluaa kurkkia vanhoista tiedostoista. Täytyy tunnustaa, että yksin ajaessa osa viihdytyksestä on katsella mittarista numeroita. Etenkin vaihtuvat numerot on hauskoja, matkamittari hieman tylsä seurattava 😎.

Pyöräily:

Sykemittari

Mittaaminen on itsestäänselvyys ja mielestäni melkoisen tärkeä, vaikka treenit teen enimmäkseen tehoperusteisesti, niin sykemittari on samalla myös hyvä rajoitin. Kertoo kropan vasteesta teholle. Yleensä laitan myös työmatkalle, en niinkään lukeman seuraamisen takia, vaan hrTSS pisteiden takia. 
Mutta harrastajille rannesykemittari, joka ei kuitenkaan vaikuta treeniin on melko turhake. Rannemittaus näyttää monilla mitä sattuu. Ei kerro energiankulutustakaan sen paremmin. Toki GPS laskee matkan, joka kiinnostaa monia.

Kadenssi

Sama juttu. Hyvää perusdataa ja näkee etenkin kisoista vaatimusta/toteumaa. Teen paljon treeneissäkin jonkinlaisia kadenssiperusteisia vetoja. Pärjäisin kyllä ilmankin, mutta onpahan jotain katseltavaa. Ostin juuri työmatkapyörään 6€ bt-kadenssianturin Kiinasta säästin yli 30€ verrattuna Garminiin.

Nopeus

Tehomittarin saamisen jälkeen nopeus on jäänyt aivan toissijaiseksi tiedoksi. Toki, jos ei ole tehomittaria, niin silloin nopeudella iso merkitys. Vetojen alkua voi rajoittaa nopeuden perustella, kun syke nousee kuitenkin niin hitaasti. Keskinopeus on hyvin tuuli- ja mäkiperusteista, lisäksi esimerkiksi pyörätiet hidastaa yllättävän paljon nopeuksia. 

Tehomittari

Aivan ehdoton, mutta suurin osa tuntuu vain ripustavan sen fillariin ja katselevan dataa jälkikäteen vain NP verran. Mikä estää pihalla tekemästä samoja treenejä kuin trainerilla sisällä? Tehomittarin avulla voi toki hieman arvoida omaa kuntoa ja kehitystä ihan porukkalenkeilläkin. Toki vaatii hieman perehtymistä, jotta saa kynnykset haarukoitua. Mutta niiden avulla voikin toteuttaa paljon mielenkiintoisemmin treenejä. Samalla näkee, jos joku osa-alue on muita heikompi.
  • Jalkojen voimatasapaino on kiva tietää, mutta ei vaikuta lopputulokseen. 
  • Pyörityksen tasaisuus (Pedal Smoothness) on melko turha tieto. 
  • Pyörityksen hyötysuhde (Torque Effectiveness) sen sijaan on jossain määrin tärkeä lukema. Jos se on heikko, niin tehonparannusta voi saada, jos jarruttavat voimat saa poistettua pyörityksestä.

RPE

Perceived exertion rate, Borgin asteikko. Eli annetaan numero treenin rasitukselle. Strava siirtynyt tähän jossain osin. Erinomainen työkalu. Stravan selitykset ei kovin hyvin pitkäkestoiseen fillarointiin sovi. Toimii siis kaikkeen mahdolliseen. Kokonaisrasituksen kannalta RPE on merkittävä tekijä. Lyhytkin lenkki voi olla rankka kirien yms vuoksi, vaikka keskitehot olisivat matalat.


Lenkin jälkeen:

TSS

Hyvä mittari, mutta todella henkilökohtainen. Saa silmäyksellä arvioitua rasitustasoa. Ei tietenkään kerro kaikkea. 


Decoupling

Sykkeen ja tehon suhde alkulenkillä verrattuna loppulenkin lukemiin. Kohtuullinen mittari, kertoo jonkin verran onko tullut ajettua liian kovaa. Kertoo myös, onko kroppa kunnossa. Yleensä joku vialla, jos cardiac drift on reipasta.


W'bal

Kertoo vetojen loppuun asti viemisestä. Mitä lähemmäs nollaa saa niin sitä totaalisempi veto on ollut. aina ei tietenkään ole tarkoituskaan nollata. Etenkin kisoissa ihan olennainen.

Muut:

Aktiivisuusmittari 🙅🏻‍♂️

Minun rakas vastenmielisyyden kohde. Hommat alkoi askelmittareista ja nykyään kaikilla on jo yhdistetyt uni-rasitus-sitäsuntätä-mittarit. Unenseurannasta tullut todellista bisnestä. Mittarit arvioivat toki unta kohtuudella, mutta riittäisikö jo tieto, että nuku enemmän? Unen laatuun ei voi itse kuitenkaan vaikuttaa määräänsä enempää, kestoon kyllä pystyy. Ja aamulla yleensä itsekin tietää onko nukkunut hyvin vai ei. Eikä sille mahda mitään jälkikäteen. Samoin rasituslaskenta päivän touhuista. Riittäisikö oma arvio ja sen voi laittaa vaikka epäonnistuneeseen treeniin selitykseksi. Päivän aikana kertyvät askeleet on tietty hieno juttu, mutta onko niiden määrällä juuri väliä kilpaurheilussa.  Töissä tulee sen verran rasitusta kun tulee, eikä siihen kovin paljon voi itse vaikuttaa. Muuten passiiviselle ihmiselle se voi olla todella hyvä kannustin menemään illasta vielä lenkille ne 10 000 askelta täyteen ja ehkä se sitten luo liikunnasta tavan, joka jatkuu, kun mittari unohtuu.
Psyykkinen rasitus on vähintään yhtä iso haitta kuin nämä muut, mutta siihen ei ole (onneksi!) mittaria. 

Sykevälivaihtelu 🤷🏻‍♂️

Erilaiset sykevälivaihteluun perustuvat mittarit on hienoja vehkeitä, mutta vaativat huomattavan pitkän ja kattavan perustietomäärän. Onko ne luotettavia ja voiko niiden tulosten perusteella muuttaa treeniä? Jos kroppa ja HRV data on ristiriidassa, niin kumpaa luottaa enemmän? Paljon on tutkimusnäyttöä molempiin suuntiin. Oman väsymyksen voi kirjata jalkojen tuntemus ja fiilismittareillakin. Ihan todellista, fysiologiseen ilmiöön perustuvaa dataahan niistä HRV käppyröistä tulee. Sitä ei käy kiistäminen, mutta kannattaako sen perusteella säätää treenejä? Toisena asiana näissä on työterveyshuollon tekemät FirstBeat mittaukset työnaikaisesta rasituksesta ja siitä palautumisesta. Jos työ rasittaa liikaa, niin sen ehkä tietää ilman mittariakin. Jos pystyy työn tekemään, niin onko mittarin tuloksella väliä?  Töissä maksetaan palkkaa työsuoritusta vastaan ja sitä rahaa yleensä tarvitaan. 

Paino 💁🏻‍♂️

Vaaka on mainio ja halpa mittari. Toki sitäkin olisi hyvä oikeasti käyttää ja tulokselle tehdä jotain. Kehonkoostumuksen lukemien paikkaansa pitävyydestä voi toki olla montaa mieltä.

Verenpaine 💁🏻‍♂️

Erittäin tärkeä tieto kokonaisriskin kannalta tulevaisuutta ajatellen. Omilla ratkaisuilla jonkin verran vaikutusta


Omat mittaukset

  • Painon seurannan käytännössä lopetin, kun tulos ei miellyttänyt. Toki muutaman viikon välein tulee varmistettua.
  • Verenpainemittari löytyy kotoa ja joskus sitäkin tulee katsottua.
  • Yön aikaisia sykkeitä ja unenlaatua olen yksittäisen kerran ihan mielenkiinnosta katsonut vaimon kellolla. Viimeksi keskisyke oli 39 ja sykevälivaihtelu 83ms
  • Verensokeria toki vahtaan herkeämättä, mutta se onkin jo asia erikseen.
  • Fiilistä en kirjaa mihinkään. 
  • Data menee lähinnä Stravaan. Sitä kautta sit eri paikkoihin. Harmittaa, kun Strava karsii "turhaa tietoa" paljon. En maksa Stravasta mitään, mutta voisin maksaa, jos saisin täyden fit tiedoston liikkumaan.


PS. Tää teksti ollu luonnoksissa yli 2v. Nyt hieman täytin ja sain tän viikon ainoan tekstin aikaiseksi!

2 kommenttia:

  1. Aktiivisuuden mittaaminen on aika hyvä kannustin lisäämään arkiliikuntaa, kun yrittää tiputtaa painoa. Sillä, että esim. tulee tuplattua kävely, on jo melko merkittävä vaikutus pitkällä aikavälillä.

    Unen ja palautumisen mittaaminen sykevälivaihtelusta toimii myös joissain tapauksissa. Jos on päivälle suunniteltu todella kova treeni, mutta fiilis on huono ja uniarvot näyttävät myös poikkeuksellisen huonoa, niin voi olla ihan fiksua siirtää kova treeni toiseen päivään. Se oma fiilis on siis ensisijainen, mutta joskus se huono fiilis voi olla ihan vain laiskuutta ym. joka helpottaa kunhan pääsee treenaamaan. On myös aika mukava positiivista kierrettä ruokkiva juttu nähdä hyviä uniarvoja, kun treenit kulkee, syö terveelllisesti ja saa nukuttua hyvin. Kannustaa kokonaisuuteen panostamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot kyl ihan oikeassa ja monilla oon mäkin nähny hyötyä kävelyn lisäämisessä. Etu se on pienikin etu. Unijutuissa vähä sama homma. Jotkut hyötyy, mut vaikka melkein kaikilla on älykello ranteessa, niin nukkuminen ei parane/pitene. Mutta hyvä jos lisäävät motivaatiota!

      Poista

Kommentoi