Kolme pk yksi, monta eroa?

Pk1 ajelu on pyöräilyn kivijalka, perustreeni. Siis suurin osa lenkeistä pitäisi olla kohtuullisen kevyttä ajelua ilman sykkeen nousua ja mielellään ilman mitään vetoja välissä. En kiellä yksittäistä kiriä tms, mutta idea on kevyessä ajossa kuitenkin. Etenkin viikonloppuisin olisi hyvä saada hieman pidempi lenkki aikaiseksi, jotta kevyellä ajolla saataisiin hyvää harjoitusvastetta. Tunnin pk1 lenkki on toki parempi kuin ei mitään, mutta ei kovin "kehittävää" kuitenkaan. Työmatkana tai muuna täytteenä hyvää tuntien keräilyä ja jatkuvuuden ylläpitoa. Kestävyysharjoittelussa keskeistä on jatkuvuus. Eli mieluummin monta lyhyttä lenkkiä viikossa kuin yksi 5h ajelu.

Nyt kun syksy on tullut ja kelit huonontuneet, niin huomannut, miten välillä kevytkin ajelu tuntuu hieman raskaalle. Kylmä, pukeutuminen, harmaus, sisällä ajaminen ja tylsistyminen tekevät oman osansa surkeudessa. Samoin kauden lopussa hillitty kunnon tiputus myöskin hidastaa luonnostaan.

Aloin pohtimaan löytyisikö fysiologisia syitä tuntemuksille. Onneksi nimeän harjoituksiani edes jonkin verran, niin vanhoja lenkkejä löytää avainsanoilla. Nyt poimien mahdollisimman identtisiä pk1 lenkkejä. 

Kesällä aika paljon tuli tiilien keräilyä eli hiekkatiepätkiä ja välillä pk2 vetoja yms, mutta löysin kuitenkin muutaman. Sisällä harvoin tulee ajettua pk1 tehoilla edes kahta tuntia, mutta ylimenokaudelta sellaisiakin löytyi. GG pyöräilyssä taas näitä lenkkejä löytyy yllin kyllin ja monet varsin identtisillä tehoilla ajettuja. Tähän etsiä lenkin, joka olisi mahdollisimman hiekkatiepitoinen. Nykyään usein lenkit alkavat hiekkateitä pitkin uusien tiilien luokse ja kotimatka sitten vauhdikkaammin asfalttia pitkin. 

Lenkkien tehot skalaatautuu hieman tavoilla, riippuen maksimiwateista. Kirjoitin viereen lenkin keston, jossa eniten vaihtelua. Lisäksi AP/NP lukemat kuvaamaan samanlaisuutta. Teho:syke -suhde lähellä toisiaan ja Decoupling maltillinen kaikissa.
Sitten kun katsotaan tehojakaumaa, niin huomataan erot.

Zwift - pk1

Ensimmäisenä Zwift lenkillä hyvin tarkkaan keskittynyt tehojakauma. VI 1,01 (variability index eli NP/AP). Tehopalkkien jakauma olematon. Quadranttianalyysissä nähdään samaa asiaa kadenssin kannalta. Hyvin pienelle alueelle keskittynyt rasitus.

Maantie - pk1

Maantielenkillä NP ei käytännössä sen korkeampi, eikä keskiteho matalampi. Nämä on kompensoitu matalilla ja korkeilla tehoilla. VI 1,04 eli hieman enemmän. QA:ssa nähdään myös kadenssin puolesta jo enemmän hajontaa

GG - pk1

Kolmannessa kuvassa huomaa kuinka hiekkateillä on paljon alamäkiä, joissa ei voi polkea ja toisaalta jyrkkiä ja teknisiä ylämäkiä, joissa on poljettava kovempaa. Edelleen NP samaa luokkaa, nyt sattumalta AP muutaman watin matalampi. VI 1,08 eli jälleen hieman korkeampi. QA samasta syystä jälleen hajonneempi






Yhteenveto

Huomioi, että kaikki lenkit ovat samanlaisia kevyitä, rauhallisia pk1 lenkkejä. Lenkkien sisältä löytyy kuitenkin yllättävän paljon eroa. VI lukemaa en käytä yleensä lainkaan. Tässä se sopii hieman tuomaan eroa esille. Tietenkin vaihtelu on pientä, kun lenkeissä ei periaatteessa eroa. NP/AP suhdetta suuremmaksi eroksi kuitenkin koen tehopalkkien ja kadenssin jakauman eron. Eli saa valittaa, kun keksii perusteet