Helpot kisat

Helpot ja halvat kisat tuli taas mieleen, kun katsoin FNLD GRVL ja SM-gravel hintoja. En sinällään vastusta kalliita kisoja. Bisnestä saa ja kuuluukin tehdä, jos maksavia asiakkaita riittää. Itse en kuitenkaan kaipaa kisassa saunaa, ateriaa, hierontaa, T-paitaa yms. Tietenkin pitkä reitti vaatii paljon merkkausta ja järjestelyä. Mutta silti kallis hinta saa hieman kavahtamaan. Etenkin, kun gravel ei oo päälaji ja pitäis lisäksi ottaa hotellia, uudet renkaat ja ehkä muutenkin harkita kalustoa sekä ajaa useampi kisa... Katotaan miten käy, oonko viivalla vai en.

Sitten helppouden pariin. Hienoa, että nyt järjestetään ZWIFT kisoja Suomessa. Niihin on helppo osallistua. MUTTA se pisteenlasku... Tuo ehkä vaihtelua kisaan, kun joka välissä on välikirejä, joista saa sijoituksen perusteella pisteitä, sit myös ajan perusteella pisteitä. Sit erikseen mäkiseguja yms. Ja joukkuekategoriaa. Tämä kuitenkin sekoittaa normaalia kisan kulkua melkoisen paljon, eikä kukaan voi pysyä kärryillä pisteistä. Jos nyt olis vain yks pisteytetty välikiri/mäki kisan aikana. Vaikka netissä kaikki on mahdollista, niin en tiedä kannattaako silti.

Kisaamalla saa erilaista treeniärsykettä ja yleensä helpommin kovat sykkeet aikaiseksi, kuin yksin touhuamalla. Kisoissa rasitus on todella eri tyylistä kuin yksin ajaessa. Kisaamaan oppii lähinnä kisaamalla, eli tekniikkaa ja taktiikka paranee toistojen myötä.

Viralliset maantiekisat on virallisia ja tietyin kriteerein järjestettyjä. Mutta entä epävirallisemmat pikkukisat kaveriporukan kesken tai aluecup tyyliset kisat.

Vastuukysymykset on aina merkittäviä, kun liikenteen seassa mennään. Suljettu rata ei ole lähes koskaan mahdollista. Lupien saaminen myöskin oma hommansa ja kulu. Sitten vielä yksityistiet tuovat oman ongelmansa eli luvan saaminen onkin pidempi prosessi. Asfalttitiet ei oo usein yksityisiä, mutta niitäkin löytyy. Hiekkateissä sitten paljon tieosuuskuntia yms. Minkä tahansa reitin valitsee, niin risteyksiä ja liikennettä on paljon. Toimitsijoita tarvitaan eteen, taakse ja sivuille varmistamaan edes jonkinlainen turvallisuus.

Tämän vuoksi höntsä-maantiekisoja ei juuri järjestetä. 

Seuran sisäisiä kisoja järjestetään välillä ihan avoimilla teillä. Tietenkin risteykset otettava silloin erityisen varovasti ja muuta liikennettä varottava. Tällainen ei sovellu kovin isolle porukalle. Vaatii rauhallisen tien, jossa ei juuri risteyksiä. Ja vaatii etenkin kuskeilta tietynlaista rauhallisuutta. Vaikka peesi tasaa eroja, niin ei se niitä kuitenkaan poista täysin. Lisäksi "kisoissa" pitäisi olla useampi suhteellisen saman tasoinen kuski, ehkä 4-5 minimissään, eli kahdestaan nämä ei onnistu. 

Kaveriporukan kesken puolikisoja voi lenkeilläkin järjestää. Eli kylttikirejä ja jonkinlaisia segmenttejä, jotka ajetaan täysiä vuorovetoa. Ihan puhdas kyttäily ja kyräily vaatii jo useamman kaverin, mutta toisista voi aina ottaa mittaa reilusti ilman taktikointia.

Kovavauhtinen yhteislenkki ei ole kisa, mutta voi olla jopa kovempi ja pidempi. Turussa on pidetty hyviä hallitun nopean vauhdin porukkalenkkejä. Näissä rasitus hiipii pikkuhiljaa ja saa tehdä kohtuullisen paljon töitä, jos valkkaa sopivat vieruskaverit. Näistä toki puuttuu repiminen, mutta toisaalta kestävyyttä ja vetovuoroissa kovaa ajamista tulee hyvin.

Aluecup tyylisiä kisoja toivoisi enemmän, niin harrastajatkin pääsisivät tutustumaan lajin kisapuoleen helpommin. 

Varsinais-Suomen aluekuppia ei muutamaan vuoteen ole juuri järjestetty ja siinä maantiekisat pidetty korttelina parkkiksella ja kartingradalla eräajona. Molemmat konseptit toimii pienellä kuskimäärällä, etenkin parkkiskortteli. Tempon nyt suhaa missä vaan, mutta tylsiähän ne on. nämäkin vaatii kuitenkin jonkun järjestäjän ja lisäksi kuskeja. Jos yksittäinen kisa, niin mainostaminen, kuskien kerääminen yms vaatii myöskin vaivaa. Mielelläni maksan 5€ starttirahaa järjestelyvaivan ja pikkukulujen kattamiseksi.

Helsingissä Bianchi cup on aivan fantastinen. Pienimuotoisia kisoja, epävirallinen meininki, paljon kuskeja ja halvat hinnat. Harmi, että niitä kisoja ei ole Turun motarin lähellä, vaan enemmän painottuvat Vantaalle yms. Tämä harmitus siis siksi, että Turun motarin lähelle voisi itse päästä joskus käymään iltakisassa.

Zwift kisat on kivoja, etenkin jos ei huvita ajaa treeniä. Saa enemmän irti ja pidempiä vetoja tehtyä. Mutta en suosittele ainoaksi harjoitteluksi.

Lopuksi

Jos seurassa yhtään innokkaita, niin kannattaa aloittaa pikkukisan järkkäämisestä ja sitten harkita isompia. Merkittävää rahaa ei liiku kisoissa, mutta yhteistä hyvää. Jos saa kunto-ajon yhdistettyä organisaatioon, niin voi rahaakin tulla.