Perinteinen kisakauden avaus on suoritettu mainiossa säässä. Reitti sama tuttu. Asfalttikin oli harjattu peloista huolimatta. Osa ajoi lyhkäisissä, osa pitkissä. Itse pelasin varman päälle ja laitoin pitkät ohuet lahkeet. Yläosaksi pitkä tuulipintainen aluspaita, ajopaita ja irtohihat. Hanskoiksi vanhat ohuet pitkäsormiset. Ei tullu kuuma, mut lämpö pysyi yllä.
Kisan kulku
Reittihän varsin tylsä ja pyörätie kruunaa sen. Kisan aikana kuitenkin rasitus kyllä kertyy kiihdyttelyistä. Pääjoukossa pääsi melkoisen helpolla. Sivutuuli oli varsin mieto, mutta lentokentän mittausten mukaan kuitenkin kovempi, kuin forecan ennustuksissa. Pyörätie ajettiin yleensä aika rauhassa, sen lopussa oleva mäki reippaammin ja sitten Lattomerentien alku perään vielä reippaasti. Pinomäentielle käännyttäessä alkoi sivutuuli ja silloin taas sitten hetki kovempaa.
Isot kiusaa pieniä
Kisa alkoi rauhallisesti ensimmäiset 4km. Sen jälkeen muutama tekeytyi tulpaksi pyörätiellä ja päästi lähes kymmenen hengen hatkan irti. Sitä ajettiin lähes puoli kisaa kiinni rauhakseen. Sen jälkeen päästettiin pikkuliruja irti ja yksi niistä annettiin mennä, kun oli sopiva kokoonpano. Lopussa vielä päästettiin pari pientä väliporukkaa pääjoukon edelle. CCH:lla oli todella pitkä kirijuna, mutta eivät ajaneet kuitenkaan ajaneet väliin päässeitä vikalla kierroksella kiinni.
Enkä syytä isoja joukkueita mistään väärästä. Ne ajaa niin kuin kuuluukin. Nyt hyville apukuskeille tuli tilaisuus ja ajoivat hyvin. Itseä lähinnä harmittaa, kun ei ollut omaa joukkuetta. Meiltä oli mun lisäks oli yksi toipilas viivalla. Kenellä mitäkin kremppaa. Kisaaminen on vaan vähä tylsää, kun tekis mieli tehdä jotain, mutta yksin ei kovin montaa temppua tehdä. Yksittäisessä iskussa ja kiinniajossa olin mukana, mutta aina takaa tuli toinen aalto. Kerran kävi köpelösti. Neljännellä kierroksella olin varsin keulassa tulossa pyörätielle, mutta vikassa mutkassa vauhti hidastui ja iso porukka vyöryin ympäriltä edelle. Ja se oli juuri se kerta, kun ajettiin kovaa. Lopulta sain taisteltua itseni pikkuporukoiden läpi keulaan asti. No sehän tarkoittaa, että perästä iso pääjoukko tuli pian myös. Eli sekin suoritus oli varsin hukkaan heitetyt energiat. Jalat tuntui kyllä hyvälle ja loppuun asti pystyi ajamaan. Loppukirissä samojen tyyppien kanssa taas rinnan ja jäin taas huonoimmaksi 😩.
https://tulospalvelu.profiili.fi/2023/04/07/pori-lattomeri-ajo-maantie-cup-1-16-04/
Tässä vielä tehojakauma, jossa ei mitään ihmeempää. Paljon kevyttä ajoa ja tasaisesti kovaa veto ja kovia kirejä. Alempi kuvaaja olikin ihan uusi intervalssissa. Tai en ollut aiemmin huomannu. Siitä näkee hyvin, miten kevyessä ajossa jalkojen voimatasapaino heittelee ja yksipuolinen mittaus on arvontaa
Sokerit ollu muutaman päivän ihan mitä sattuu, kunnon vuoristorataa. Nytkin ennen aikaista lounasta kävi matalalla ja siitä sit reaktiivisesti korkealle. Reilusti ekstraa sit enne kisaa. Hieman pelotti pistää 5u ennen starttia ja nappasin puuropommia samalla. Sokerit tippui sit lopulta aika hyväksi ja sain syödä. Vaikka lopussa sokerit lähtikin jo nousuun, niin söin silti. Hiilarit on tärkeämpää kuin verensokeri, kun ollaan jossain määrin tolkullisissa lukemissa. Aamulla laitoin myös 8u puolipitkävaikutteista Levemiriä.
Lopuksi
Jalat toimi hyvin. Kisa ei mennyt todellakaan loppukirin odotteluksi. Harmittaa, ettei ollut joukkuetta. Olis ollu kiva olla irtiottoyrityksissä vuorotellen mukana ja toisaalta tarvittaessa ajaa niitä kiinni. Yksinpyöräily on vähän odottelua ja toivomista.
Kisanumerona oli taas 13. 🔮En noudattanut jumalien tahtoa ja unohdin kääntää toisen lapuista. Rangaistukseksi puhkaisin hakaneulalla yhden geelin taskuun (töhnäsotku) ja sit vielä unohdin chipin fillariin (selvisin postimaksuilla)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi