Kertoohan se lukema paljon, mutta täysin "huijattavissa". Prosenttia käytetään paljon lenkin rasittavuuden arviointiin. Sopii lähinnä pidempiin pätkiin, kestoltaan vähintään luokkaa 30min. Sinällään kaikkeen, edes osittain, aerobiseen. Paras ehkä normaaleille pk lenkeille. Toki pidemmät FTP vedot toimii tässä myöskin. Tämä ei sovi kokonaiseen lenkkiin, jossa sisällä vetoja tai mitään poikkeavaa. Eikä myöskään kisoihin sovi. Vaan toimii tasapaksuun suoritukseen.
Laskukaavaan valitaan koko lenkki tai yksi pidempi veto. Siitä lasketaan teho/syke suhde alku- ja loppupuolikkailta ja verrataan näitä toisiinsa. Jos lenkin edetessä syke nousee suhteessa tehoon, niin tapahtuu cardiac driftiä eli "väsymystä". Yleensä alusta ja mahdollisesti lopusta pätkäistään pätkä pois tasaisen tilan saamiseksi. Aerobic decoupling johtuu yleensä väsymyksestä. Kaikki sykettä muuttava vaikuttaa tähän myöskin, kuten trainerihuneen kuumuus, kofeiini, tauko, kadenssi, muu heiluminen.
Arvio
Syke nousee kovalla tasateholla ajaessa lenkin edetessä väsymyksen myötä ja sitä tämä kuvaa. Ajatuksena että pk lenkillä alle 5% decoupling on ok. Mitä matalampi niin sitä kevyempi lenkki. Lukema on hieman yksilöllinen (Mulla 5% decoupling olis jo ihan älytön ja kertois jostain hyvin poikkeavasta)
Vedoissa tärkeämpää on seurata sykkeen kehitystä ja käyttäytymistä etenkin vedosta toiseen, kuin vedon sisällä. Usein ensimmäisen vedon loppusyke on toisen vedon keskisyke. Ja keskisyke aina sen 5 pykälää matalampi kuin korkein syke lopussa. Koskee sekä FTP että SST treenejä.
Tietenkin, jos tekee vain yhden pidemmän vedon, niin silloin hieman eri asia. Tosin silloinkaan cardiac drift ei kiinnosta sellaisenaan, vaan mitä syke on lopussa ja nouseeko miten tasaisesti. Jos syke nousee jatkuvasti ja lopussa aika tapissa, niin tuskin paljon kiristämisen varaa. Toisaalta, jos syke nousee nopeasti, mutta pysyy sitten tasaisena ja kohtuullisena, niin voi olla paljon pidempäänkin ylläpidettävä teho.
Vaikutus
Kokonaisella lenkillä syke nousee tehoon nähden kilojoulemäärän kasvaessa, etenkin jos tehot hyytyy lopussa. Jos syke nousee jatkuvasti, niin silloin ajettu hieman liian kovaa tai pidempään kuin yleensä. Juuri sitä väsymistähän tällä halutaankin saada esille. Aina se ei näy käyrissä, kun syke ja teho sahaa ja skaalautuvat vaihtelevasti. Jos lopussa tiputtaa yhtään tehoja, niin decoupling lisääntyy huomattavasti, sillä syke ei tipu yhtä paljoa kuitenkaan. Eikä väliä johtuuko tehojen tiputus väsymyksestä vai jäähdyttelystä. Samoin, jos lopussa hieman lisää tehoja, niin decoupling pienenee, vaikka syke nousisikin.
Samoin kadenssin kanssa. Jos tiputtaa kadenssia, niin syke laskee ja sama toiseen suuntaan. Tälläkin voi hieman pelata teho/syke -suhdetta halutessaan.
Tämä kikkailu siis sen vuoksi, että syke ja teho eivät kasva lineaarisesti.
Ylemmässä kuvassa suhteellisen tasaisesti nouseva käyrä. Alemmassa näkyy, että suhde muuttuu tehon noustessa. 200w suhde (mulla) on noin 1,7 ja 240w tehoilla taas 1,8. Tämä vaikuttaa tietenkin decoupling lukemaan vaikka väsymyksestä ei kerrokaan.
Mua harmittaa suunnattomasti, kun työpaikan Chrome selaimeen ei saa asennettua StravaSauce lisäosaa (oon suunnitellu tietohallinnolta nätisti kysymistä). Se on todella hyvä työkalu muiden lenkkien tutkimiseen. Intervals.icu on tietenkin parempi, mutta toimii vain läheisten kavereiden kesken. Stravakäyrästä näkee onneksi silmämääräisesti missä vaiheessa syke alkaa nousemaan eli onko heti, 2h vai 4h jälkeen. Korvalla taas kuulee, jos toinen raportoi et 3h jälkeen alkoi painaa, vaikka syke ei muutu.
Hieman huono ja epäselvä vanha teksti. Asiaa kyllä sisältää: Aerobic Decoupling
Lopuksi
Jos siis haluat huijata systeemiä, niin aja alkulenkki riittävän kevyesti ja nopealla kadenssilla. Sit loppulenkki aavistuksen kovempaa ja matalammalla kadenssilla. Ei huono ohje muutenkaan lenkkeilyyn, mutta tämä siis matemaattista mallia parantamaan.
Tekstin idea on lähinnä kumota absoluuttisena pidettyjä totuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi