Painon hallinnasta ja ruokavaliosta olen kirjoitellut monesti, mutta en varsinaisesti mitään suosituksia liikunnasta laihdutuksen tukena. Mitä sanoo tutkimustieto? Tämä tulee lähinnä mieleen Suurin Pudottaja tv-ohjelmasta, missä kuvataan älytöntä maksimaalista rehkimistä punttisalilla. Onko se paras tapa pysyvään tai edes nopeaan muutokseen?
Potilaille aina sanon, että liikunta ei painoa valitettavasti tiputa. Se on kuitenkin aikaa poissa jääkaapilta. Mutta terveydelle se on muuten erittäin tärkeää, etenkin verensokereiden hallinnassa ja verenpaineen hallinnassa. (Potilaani ovat keskimääräistä vanhempia ja heikompia)
Liikunnan vaikutus painonhallintaan on vähäinen monilla liikuntamäärien vähäisyyden vuoksi. Jos paino on hieman nousussa ja energiaylimäärää tulee esim 200kcal vuorokaudessa ja käy tunnin kävelyllä (250kcal) joka toinen päivä, niin plussalle jäädään. Etenkin kun liikkuminen aiheuttaa nälkää ja "oikeuttaa" tankkaamiseen.
Pienistä puroista kertyy iso lampi:
Jos syöt kerran viikossa ylimääräisenä, niin näin paljon kertyy kiloja vuodessa:
Jos syöt päivittäin, niin näin paljon kertyy kiloja vuodessa:
Fazerin Sininen maitosuklaalevy (1100 kcal) = 8 kiloa
Magnum Classic jäätelöpuikko (260 kcal) = 2 kiloa
Pingviini Kuningatar tuutti (153 kcal) = 1 kilo
Banaani (84 kcal) = 0,6 kiloa
Porkkana (28 kcal) = 0,2 kiloa
Magnum Classic jäätelöpuikko (260 kcal) = 2 kiloa
Pingviini Kuningatar tuutti (153 kcal) = 1 kilo
Banaani (84 kcal) = 0,6 kiloa
Porkkana (28 kcal) = 0,2 kiloa
Jos syöt päivittäin, niin näin paljon kertyy kiloja vuodessa:
1 sokeripala (8 kcal) = 0,5 kiloa
5 sokeripalaa (40 kcal) = 2,5 kiloa
Banaani (84 kcal) = 4,5 kiloa
Porkkana (28 kcal) = 1,5 kiloa
5 sokeripalaa (40 kcal) = 2,5 kiloa
Banaani (84 kcal) = 4,5 kiloa
Porkkana (28 kcal) = 1,5 kiloa
Ja sama myös toiseen suuntaan.
Pienistä teoista kerääntyy iso puro. Eli arkitouhukkuus myös vaikuttaa vuositasolla paljon toiseen suuntaan. Rappusten kävely, auton välttely, pihatyöt ja kaikki muu sohvalla istumista aktiivisempi toiminta kerryttää vuositasolla yllättävän paljon kulutusta.
Energian kulutus
Pyöräillessä todellinen energiankulutus on helppo laskea, jos tehomittarit on tarjolla. 100w kuluttaa energiaa tunnissa (*60s*60min)= 360kJ ja 70w taas 252kJ. Mittaustarkkuuden rajoissa kJ=kcal. Nämä on suhteellisen pieniä teholukuja, mutta harvalla ylipainoisella aloittelijalla FTP on yli 150w. Näiden matalien tehomahdollisuuksien vuoksi sähköavustus ylämäessä voi olla jopa hyvästä. Vaikka harjoituksellisesti intervallitreeni on hyvästä, niin joka mäkeen aivan maksimin ajaminen ja mahdollisesti silti taluttaminen ei ole kivaa.
Syke ei kerro energiankulutusta millään tavalla. Sydän ei kuluta sitä energiaa. Sykemittari ei voi tietää aerobisen tai anaerobisen kynnyksen energiankulutuksen määrää. Vaikka nämä kynnykset löytyisi kohtuullisesti sykevälivaihtelun yms perusteella ja olisi syötetty oma aktiivisuustaso, niin valtavia heittoja tulee silti.
Toki kun tietää pyöräillessä energiankulutuksen, niin siitä voi hieman arvioida esim kävelyn, juoksun ja hiihdon kulutusta, kun vain huomio sykkeen eron näissä lajeissa verrattuna pyöräilyyn.
Älä siis luota sykemittarin/aktiivisuusmittarin kulutuslukemiin.
Lajivaihtoehdot
Tietenkin liikunnasta pitäisi tykätä, ainakin liikuntasuorituksen jälkeisestä fiiliksestä. Ja lajia pitäisi jaksaa harrastaa ilman laihdutustarvettakin vuosikausia. Osa urheilulajeista on kalliita, vaatii suorituspaikkoja, valmennusta, pelikavereita ja välineitä. Tietenkin lajeja voi yhdistää eli ei tarvitse olla pelkästään pyöräilijä tai vain salihirmu.
Liikuntaa aloittavalla runsaasti painavalla ihmisellä on jonkin verran rajoitteita välineiden keston, liikunta-asentojen ja nivelten rasituksen suhteen. Puhutaan lempeästä liikunnasta, joka tarkoittaa niveliä säästävää liikuntaa, jossa ei olla oman painon varassa. Lisäksi nivelten liikkeet suhteellisen rajoitettuja eikä nopeita suunnanvaihtoja tai kaatumisriskiä. Esimerkiksi kuntopyöräily, vesijuoksu ja kuntosali ovat hyviä esimerkkejä näistä. Kävely taas käy helposti polvien ja lonkkien päälle. Pallopelit ja joukkuelajit ovat suhteellisen riskialttiita.
Jos lähtisin suosittelemaan liikuntalajeja, niin suosittelisin yksilölajeja, joita voi kuitenkin tehdä porukassa kuten:
Pyöräily, soutaminen, kuntosali, (rulla)hiihto, (sauva)kävely, vesiliikunta.
Huomioon otettavia seikkoja
Energiamäärä
- Mitä pidempi suoritus ja mitä useammin, niin kokonaiskulutus saadaan suuremmaksi ja aika poissa jääkaapilta isommaksi.
- Energian kulutus 70w fillarilla 3h on enemmän salilla 1h intervalleja.
- Treenin aikainen kulutus on arvioitavissa. Mutta kannattaako, jos halutaan enregiavajetta, eikä kuitenkaan korvata syömällä sitä
- Negatiivinen balanssi heikkenee vuodessa. ⬇Tutkimukset alla
- Lepoaineenvaihduntaan ei rasituksella juuri vaikutusta. ⬇Tutkimukset alla
Paino
- Lihakset painaa, eli vaikka rasvamassa tippuu, niin paino ei välttämättä paljoa salilla laske.
- Terveysvaikutukset saadaan lähinnä rasvamäärän vähentämisestä. Eli lihasten kasvun nostama paino ei pahasta.
- Liikunta itsessään antaa suojaa ylipainosta huolimatta. ⬇Tutkimukset alla
Kesto
- Kovaa salitreeniä ei voi tehdä pitkään. Sarjojen välissä on tauot.
- HIIT ja kuntosaliharjoitteluun liittyvät DOMS (harjoituksen jälkeiset lihaskivut) voivat olla melko invalidisoivia.
- Mitä enemmän, sitä enemmän
- Pyöräily + vaellus vaikka koko päivän ja heti uudestaan seuraavana päivänä
- Tärkein kuitenkin vuodesta toiseen jatkuva liikunnan jatkaminen
Terveys
- Kestääkö takamus istumista fillarilla
- Kaikki uusi rasitus kipeyttää paikkoja, mikä on liikaa kipua?
- Kestääkö ylipainoisen nivelet kävelyä ja muuta rasitusta
- Onko rasitus nousujohteista ja ylläpidettävää ettei tule ylirasituksia
Psyyke
- Kuka tykkää mistäkin lajista
- Kuka tykkää millaisesta liikunnasta: kestävyys / HIIT / kuntosali / yhdistelmä
- Liikuntaan pysyvästi sitoutuminen on tärkeintä
- Ulkoilun meditoiva vaikutus
- Ulkoilun helppous vs salille yms raahautuminen
- Salilla sisätiloissa kuumassa tylsässä ympäristössä. Uidessa ei maisemat vaihdu. Ulkona taas usein huono sää eli vesisade ja kylmä.
- Punttisalilla voi nostaa isoja absoluuttisia painoja ja kehitys nopeampaa + selvemmin mitattavaa
- Ulkoilu ei kehityskeskeistä vaan enemmän elämäntapa.
Rasva-aineenvaihdunta vai glukoosin poltto
- Aineenvaihdunnan muuttaminen solutasosta alkaen. ⬇Tutkimukset alla
- Laihtumisen kannalta ei niin väliä kumpaa polttaa, energia on energiaa ja kroppa muovautuu.
- Kuitenkin pitkässä juoksussa ja kestävyyden kehittämisen kannalta olennaista on rasvanpolton tehostaminen
Sponsorit (Suurin pudottaja showta varten)
- Sähköpyörät
- Ulkoiluvaatteet
- Kuntosaliketjut
- Ruokavaliovalmennukset
Miten
Täysiä ei jaksa ajaa montaa tuntia kerrallaan. Rauhallinen 60%FTP:stä vauhti lienee hyvä aloituskohta. Eli pystyssä asennossa 80w vastannee on noin 20km/h, todennäköisesti vähän alle fillarista ja painosta riippuen. Jos mahdollista, niin itse ajaisin 4-5h lenkkejä vaikka joka päivä. Aloittelija ei siihen kuitenkaan pysty samoista prosenteista huolimatta, ei kunnon, ei takamuksen eikä mielenkiinnon vuoksi. Eli enintään 0,5-1h kerrallaan 3-4 kertaa viikossa. Kertasuorituksen määrää nostetaan 1-2 tuntiin ja kertoja 4-5 per viikko muutamassa kuukaudessa. Vaikka tekisi mieli aloittaa nopeasti, niin paikat ei kestä ja viimeistään kuukauden kohdalla tulee stoppi. Ja pyöräilyn ei kannata olla ainoa liikuntamuoto. Vaikka kuinka tykkään fillaroinnista, niin se on varsin yksipuolista rasitusta.
Näistä 1h 3-4 kertaa viikossa liikuntasuoritteista käyttäisin pyöräilyyn 2-3 ja 1-2 kertaa punttisalia. Jos tykkää sauvakävelystä, uimisesta tai muusta kestävyyslajista niin niihin voi osan kerroista käyttää. Muutaman kuukauden jälkeen voi sitten harkita määrien nostamista tai harjoituskertojen tihentämistä. Mutta 1-2h kerrallaan 3-5 kertaa viikossa on jo varsin paljon liikuntaa etenkin, jos käy töissä tai on muuta elämää.
Kestävyyslajit saisivat olla rauhallista aerobista kuntoa kehittävää ja punttisali raskaampaa voimaa kehittävää. Sitten kun on tehty 6-12kk rauhallista ja kevyttä, niin intervalliharjoittelu tuo paljon lisähyötyjä kestävyysliikunnassa. Silti pääpaino ja suurin osa harjoituksista kevyessä liikunnassa. Tarkoituksena kerätä mahdollisimman paljon tunteja ja parantaa lihasten rasva-aineenvaihduntaa ja lisätä lihasten hapensaantia. Siihen kevyt liikunta on parasta.
Ylipainoa voi hallita jokapäiväisillä muutoksilla energian syömisessä ja energian kulutuksessa.
Oikeanlaisten liikuntaohjelmien pitäisi sisältää suurta energian kulutusta, pitkäaikaista sitoutumista ja positiivista vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Kestävyysharjoittelu vaikuttaa tehokkaimmalta näillä kriteereillä, mutta kuntosali- ja HIIT -harjoittelulla on omat selvät vaikutuksensa. Laihdutetun painon takaisin palaaminen on hyvin yleistä joten painon hallinta jatkossa on ehkäpä suurin haaste ylipainon suhteen.
Tutkimuksissa on selvä yhteys suuremmilla liikuntamäärillä suurempiin painon tiputuksiin.
Vaikka paino on pääasiallinen mittari, niin silti vielä tärkeämpi viskeraalinen(sisäelimiä ympäröivä) rasva voi vähentyä painosta riippumatta. Liikunnan lisääminen vähentää painoa selvästi, mutta viskeraalista rasvaa pelkkää ruokavaliota tehokkaammin.
Ylipainoisilla on heikompi hengitys-verenkiertoelimistön kunto eivätkä ole tottuneet liikuntaan, joten he ovat suuressa riskissä tuki- ja liikuntaelimistön vammoille suuren painonsakin vuoksi. Joten on tärkeää valita lajeja, jotka tuntuvat hyvälle ja ovat turvallisia näihin sitoutuminen pitkäksi aikaa voi onnistua.
Ylipainoisilla on heikompi hengitys-verenkiertoelimistön kunto eivätkä ole tottuneet liikuntaan, joten he ovat suuressa riskissä tuki- ja liikuntaelimistön vammoille suuren painonsakin vuoksi. Joten on tärkeää valita lajeja, jotka tuntuvat hyvälle ja ovat turvallisia näihin sitoutuminen pitkäksi aikaa voi onnistua.
Alimman suositellun liikuntamäärän ( ~150min/vk) muutokset, ilman erillistä ruokavalion rajoitusta voivat aikaansaada kohtuullisen painon tiputuksen (2-3kg), mutta eivät yleensä tilastollisesti merkittäviä muutoksia (>5%). Sen aikaansaamiseksi tarvitaan 225-400 minuuttia liikuntaa viikossa. Tosin terveysvaikutuksia saadaan jo pienimmällä suositellulla määrällä.
Arvioituna 6kk aikana jokainen 50min/vk liikuntaa tiputtaa painoa noin 1kg. Joten pelkkä liikunta 250min/vk voi olettaa tiputtavan noin 5kg puolessa vuodessa.
Käytetyn liikunta-ajan voi jakaa osiin pitkin päivää.
Kuntosaliharjoittelussa on pitkiä taukoja sarjojen välissä, joten sen energiankulutus on vähäisempää. Lihasten kasvu painon tiputuksen vähäisyydestä huolimatta tuo terveysvaikutuksia ja auttaa pitkäkestoisessa painon hallinnassa. Tämän vuoksi kuntosaliharjoittelu on suositeltua vain samassa määrin ylipainoisille, kuin kaikelle muullekin väestölle.
HIIT harjoittelu auttaa painon tiputuksessa saman verran kuin tasatehoinen liikunta. Rasvamäärä vähenee molemmilla yhtä paljon, vaikka HIIT harjoittelu vaatii 40% vähemmän aikaa. Intervalliharjoittelu on siis mahdollisesti toimiva apu, tosin kaikille se ei sovi sen rasittavuuden vuoksi.
Laihtuminen on valitettavasti vain puolet työstä. Lihominen takaisin on hyvin yleistä ja jo pienikin painon nousu kumoaa saavutetut metaboliset terveyshyödyt
Tutkimuksissa on paljon rajoitteita, kuten sitoutumisongelmia, suunnitelmallista heikkoutta, itsemittausta ja raportointia, harjoitukset valvomattomia jne.
Huonokuntoisilla oli suurempi riski kaikkeen verenkiertoelimistöperäiseen kuolemaan kuin hyväkuntoisilla riippumatta rasvamäärästä. Huonokuntoisilla hoikilla oli jopa hieman suurempi kuolleisuusriski kuin hyväkuntoisilla lihavilla. Koskee naisia ja miehiä. Yhteensä siis korkea BMI ja huono kunto ovat molemmat riskitekijöitä verenkiertoelimistöperäisille kuolemille, eikä pelkkä hyvä kunto kumoa lihavuuden haittaa.
18kk seurannassa naisilla liikunta ilman laihtumistakin paransi HDL kolesterolia ja sokerirasitustestin tulosta. Nämä kaikki viittaavat siihen, että liikunta parantaa lihavuuden aineenvaihdunnallisia ongelmia vaikka paino ei tippuisi ja toisaalta vaste on vielä parempi jos laihtumistakin tapahtuu.
Ylipainoiset ovat suurentuneessa riskissä tuki- ja liikuntaelimistön vammoille suurten polvi- ja lonkkanivelten voimien vuoksi. Lisäksi uupumista tulee helposti, kun liikuntamäärät kasvavat aiempaan verrattuna. Näiden vuoksi rauhallinen määrän lisääminen on tärkeää, jotta sitoutuminen olisi pysyvää ja vammoilta vältyttäisiin.
Harhakäsityksiä oikaistiin ja mainittiin: Paikallinen rasvanpoltto ei ole mahdollista. Passiiviset lihaksia stimuloivat laitteet eivät kuluta energiaa eivätkä auta laihtumisessa. Kuumuudesta johtuva hikoilu ei myöskään kuluta energiaa sen enempää kuin muutenkaan, nestehukka ei ole toivottavaa.
Molemmissa ryhmissä 3kk ajan 3 kertaa viikossa 60min kerrallaan. Molemmissa ryhmissä merkittävät muutokset painossa, BMI:ssä, rasvamäärässä, vyötärön ja lantion ympärysmitassa. Voima+kestävyysurheiluryhmässä merkittävästi isompi rasvaton paino (eli siis enemmän lihasta).
Huomattavat erot ryhmien välillä. Korkeampi laktaatti viittaa suoraan matalampaan rasva-aineenvaihduntaan. Huono laktaatin käyttö mitokondrioissa ja heikko rasva-aineenvaihdunta voi johtaa metaboliseen ongelmaan ja johtaa
 |
| Ylemmässä kuvaajassa laktaattikäyrät eri kuntoisilla ja alemmassa sitten rasvan polton osuus eri tehoilla. Huomaa kuinka paljon tehokkaampi rasvaa polttava koneisto ammattilaisilla on. |
Liikunnan aiheuttama energiankulutus on käytännössä ainoa muuttuva energiankulutuksen osatekijä.
Yhteenvetona: liikkumattomilla ihmisillä urheilu vaikuttaa energiatasapainoon ja parantaa ruumiinrakennetta. Lopullinen energia-alijäämä on pienempi kuin liikunnan kuluttama energia, etenkin normaalipainoisilla. Ylipainoisilla energiabalanssi, kehonkoostumus ovat vaihtelevampia ja tasaantuvat ajan kanssa. Ryhmätasolla noin liikunnasta aiheutuva 2.0MJ päivittäinen energia-alijäämä vähenee eksponentiaalisesti ja vuoden jälkeen on enää 0,5-0MJ. Lepoaineenvaihduntaan liikunnalla ei ole vaikutusta. Todennäköisin selitys on muutokset energian sisäänotossa (syömisessä)
Monissa tutkimuksissa lyhytaikainen lepoaineenvaihdunta (RMR) nousee yksittäisestä urheilusuorituksesta (EPOC). EPOC koostuu nopeasta alle 2h tapahtuvasta vaiheesta ja toisesta 48h kestävästä pidemmästä vaiheesta. Joissain tutkimuksissa pitkäkestoista lepoaineenvaihdunnan suurenemista on havaittu, mutta yhtälailla monissa ei muutosta. Joissain virhelähteenä on tiheä harjoittelu, jolloin lyhytkestoinen lepoaineenvaihdunnan nousu sekoittaa tulosta. Pitkäaikaista RMR nousua voi selittää lisääntyneellä lihasmassalla. Ylirasituksessa taas lepoaineenvaihdunta voi hidastua.
Vuoden kestänyt kestävyysharjoittelu normaalipainoisilla liikkumattomilla ihmisillä ei tiputtanut painoa, mutta rasvamäärä väheni. Ei vaikuttanut RMR arvoihin, eikä rasvan hapetukseen levossa, mutta rasituksessa rasvan käyttö tehostui.
12 viikon kestävyysharjoittelu ei muuttanut absoluuttisia tai suhteellisia RMR arvoja
12 viikon kestävyysharjoittelu ei muuttanut absoluuttisia tai suhteellisia RMR arvoja
Teineillä ei vaikutusta lepoaineenvaihduntaan liikunnalla
Ylipaino ja liikkumattomuus ovat kiistattomat riskitekijät hyvin monille sairauksille. Molemmat ovat huomattavasti lisääntyvä ongelma, eikä niihin ole helppoa ratkaisua. Sekä painon tippumisesta että kunnon paranemisesta saadaan hyvät terveysvaikutukset. Sekä lihasten kasvu ja aerobisen kunnon paraneminen ovat molemmat etuja. Vanhuksillakin kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu ovat molemmat elämää pidentäviä muutoksia.
Tutkimuksessa vertailtiin 3-, 6-, 12kk leikkauksen jälkeistä painoa. Vasta 3kk jälkeen erot alkoivat näkyä. Liikuntaryhmällä selvästi parempi painontiputus.
Yhteenveto
Vaikka tutkimuksissa punttisali on hyvin tehokas, niin kaikki tutkimukset on vakioitu samalle ajalle tai energiankulutukselle. Kuitenkin kestävyysurheilun ja ulkoilun tärkeä ominaisuus on pitkäkestoisuus. Eli harjoitukset voi kestää hyvin pitkään. Ja kun iskutus puutuu, niin lihakset/nivelet eivät kipeydy kovin paljoa, eli ollaan valmiita nopeasti seuraavaan kertaan. Pidemmät elintapatutkimukset on hankalia vakioitavia, joten virhelähteitä on paljon.
Nousujohteisuus on olennaista. Eli aloitus hyvin kevyestä, jos aiempi rasitus on vähäistä
Mielenterveyden ja jatkuvuuden kannalta on olennaista löytää itselle mieluisat lajit. Lempeää liikuntaa, aerobista kestävyyttä ja punttisalia kannattaa painottaa.
Kuten kilpaurheilijoillakin, niin sisäinen motivaatio on tärkeintä. Eli hommia tehdään itsensä takia, ei ryhmäpaineen tai haasteen vuoksi. Valmentajan rooli olisi olennaisesti toppuutella ja ohjata tekemään asioita oikein.
PS.
Mun ehdotus olis laihdutus. Kuulostaa hölmölle, mutta vois olla hauska seurattava. Huippukuntoiset urheilijat lihottaa itseään mahdollisimman paljon. Vesiongelmien yms poissulkemiseksi DEXA* mittauksella rasvamäärä kisojen aluksi ja lopuksi. Kisojen ajan eli vajaa 3 viikkoa saisi tehdä mitä haluaa, mutta eniten rasvamäärää tiputtanut urheilija voittaisi. Toki lajin keston voisi lyhentää vaikka 2 viikkoon, niin ei menisi niin paljoa päällekkäin muiden kanssa, eikä tarvittaisi niin suurta rasvamäärää aluksi.
Urheilijoille annettaisiin GoPro tjms kamerat ja tietenkin kuvausryhmää yms välillä. Sitten olisi jokin päivittäinen haastattelu. Kisaajat saisi tehdä mitä haluaa. Olisi mielenkiintoista seurata eri metodeja. Pyöräilyä voisi tehdä huomattavan pitkiä aikoja, erittäin aerobisesti ja päivästä toiseen. Se voisi olla hyvä urheilumuoto tässä lajissa. Kisa myös saattaisi olla jännittävä katsojien kannalta. Ihan kuin suurin pudottaja, mutta ammattiurheilijoilla. Jonkin sortin seikkailurheilijat voisi olla hyviä tässä. Heillä lihominen ennen pitkiä kisoja on tuttu juttu ja pitkäkestoinen rasitus myös. Saisi rehkiä salilla tai tehdä mitä lystää. Tätä sitten seurattaisiin koosteissa tai vaikka livenä, jos oikein kiinnostaa. Jotain dataa saisi unimääristä, urheilumääristä, ravintomääristä ja laadusta. Eli kuinka isolla negatiivisella energialla jaksaisi liikkua ja kuluttaa paljon.
DEXA:lla rasvamäärän mittaaminen on suhteellinen pätevää. Ei tarvitsisi nestemääriä yms pohtia "punnitusten" yhteydessä, eikä pelätä lihasmassan kasvua.
Tämä olisi hyvin erilainen laji kuin muut. Haastaisi kilpailijoita hyvin paljon henkisesti ja fyysisesti. toisaalta taustajoukkoja suunnitelmallisuudessa. Kuinka paljon painoa voi tiputtaa, millä tavoin? Eli energian nauttiminen, energian kuluttaminen, nukkuminen arvioon ja vielä showta tästä. Erona suurimpaan pudottajaan tosiaan lyhyt aika ja huippu-urheilijat kohteena. Ja enemmän dataa miten tulosta saavutetaan. Ja mitattavana asiana vain rasvamäärä. Ehkä jotain perussääntöjä voisi olla. Esimerkiksi vähintään 4h passiivista aikaa vuorokaudessa (eli siis nukkumista) ja tunnin lehdistötapaaminen kaikille tasapuolisesti joka toinen päivä tjms.
Painon pudotus on varsin universaali laji. Sitä harrastetaan kaikissa maissa ja harrastajamäärät valtavia. Voisi herättää mielenkiintoa.
Toki onko eettistä lihoa kisaa varten 10kg? Mutta onko eettistä laihduttaa painoluokkalajeihinkaan. Tai onko huippu-urheilu koskaan kovin terveellistä. Kuulantyöntäjissä ja muissa voimalajeissa myös perinteisesti ollut varsin jykeviä urheilijoita. Ja toisaalta aika moni tällä pallolla on ylipainoisempia, kun nämä urheilijat olisivat alkutilanteessakaan, joten mistään ääriasiasta ei olisi kyse.
Kokeilulajiksi kesä/talviolympialaisiin?
"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi