Fillarissa kaikki mitoitetaan keskiöstä, sillä se on kaiken vipupiste.
Satulan korkeus on ehkä helpoin mitata satulaputkea pitkin satulan yläpintaan. Mittaustarkkuuden rajoissa yksinkertaisinta pysytellä satulatolpan linjassa.
Eri satulat ovat nimittäin eri korkuisia. Uudemmat lyhytnokkaiset satulat on samalla istumapaikalla kärjestään hieman kauempana keskiöstä kuin perinteiset. Satulan siirto eteenpäin vaatii yleensä samalla satulan nostoa, sillä kuski tulee silloin lähemmäs keskiötä. Klossien siirto taaksepäin vaatii madaltamaan satulan korkeutta, sillä silloin jalkaterä siirtyy eteenpäin eli kauemmas kuskista ja nilkan ojennusvaikutus vähenee. Kammen mitta myöskin vaikuttaa suoraan satulan korkeuteen. Kun kampi lyhenee, niin ala-asennossa jalka jää koukkuun, ilman satulan nostoa. Samalla yläasennossa tuplataan muutos lisätilana lantiolle.
Edellisessä tekstissä olleet satulankorkeusluvut ei näistä vaihtoehdoista johtuen ole aivan vakiota, vaan niitä voi säätää. Kuitenkin säätämisessä ideana saada pidettyä polven ja nilkan kulmat varsin tuttuina ja turvallisia. Lantion kulmaa koitetaan saada avattua ja isommat lihasryhmät käyttöön. Sama koskee myös eri kaavoja. Niissä ei oteta huomioon sataa asiaa alaraajan pituuden lisäksi (nivelten liikkuvuus, voimantuotto eri kulmilla, nilkan liike, satulan paikka, klossin paikka, kammen mitta, polkimen korkeus jne.)
|
Eli kulmat 1 (nilkka) ja 2 (polvi) pyritään pitämään vakiona kammen ala-asennossa. Lantion kulma (3) taas koitetaan avata etenkin yläasennossa, jolloin nämä muutokset tulevat esille. Lonkan ja hartian (4) kulmat taas määräytyvä sen perusteella kuinka aerodynaamisen asennon haluaa ja sietää. Aerodynamiikka ja voima taistelevat vastakkain lonkan kulman ja voiman tuoton optimoinnin suhteen. |
Kammen ala-asento on vain rajoittava tekijä satulan korkeuden kannalta, mutta ei tosiaan varsinainen optimoinnin kohde. Lisäksi mittaus on helppoa ala-asennossa (klo 6). Kello 2-5 välin biomekaniikka kiinnostaa siis eniten. Sillä silloin poljinvoima kohdistuu vaakasuoraan kampea vasten ja työntää fillaria eteenpäin.
Trigonometrisesti pohdiskellen kammen lyhennys voi vaatia samalla penkin siirtoa taaksepäin, että polvesta polkimeen kulma pysyisi saman kaltaisena. Mutta toisaalta penkki nousee ja siirtyy hieman taaksepäin satulatolpan kulman mukaisesti ja mahdollisimman edessä oleva asento tavoitteena, joten yleensä ei tarvetta. Kello 9 eli kampi takana asennolla ei ole etenemisen kannalta juurikaan väliä, joten sen asennon nivelkulmilla ei niin väliä.
Fillari
|
Fillarin tärkeimmät mitat. Sinisellä kuskin tarve (ei juuri muutettavissa). Punaisella fillarin ominaisuus ja keltaisella säädettävissä olevat asiat. |
PUNAISET1) Stack. Korkeus keskiöstä stemmin alapintaan. Nykyisissä fillareissa on hieman epäselvää että mihin asti mitataan, kun joissain on pakollisia avaruudettimia.
2) Reach. Ohjainlaakerin etäisyys keskiöstä. Siis kuinka pitkä fillari kyseessä.
KELTAISET
1) Stemmi. Helppo ja suht halpa muuttaa. Kulmaa ja pituutta ja avaruudettimilla korkeutta voi säätää.
2) Tangon reach. Nykyään vähän vaihtelua, kun melkein kaikki on kompaktitankoja, mutta tällä voi pelata hieman lisäpituutta stemmin lisäksi.
3) Tangon drop. Jonkin verran tässäkin vaihtelua. Vanhat tangot on syvempiä eli suurempi drop.
4) Kammen pituus. Nykyään lyhyempiä ja lyhyempiä kampia käytössä. (Kammen lyhennys nostaa satulaa ja avartaa lonkan kulmaa)
SININEN
1) Satulan korkeus keskiöstä ja toisaalta satulan kärjen etäisyys keskiöstä. Nämä ovat melkoisen kuskikohtaisia asioita, eikä niitä vaihdeta fillarista toiseen juurikaan. Satulatolpan kulman takia pidemmällä tolpalla pitää penkkiä viedä enemmän eteenpäin tavalla tai toisella.
Lopuksi
Mittaa fillari tarkasti, ennen kuin ostat uuden ja varaudu vaihtamaan kaikki "vihreät" osat. Jos et tiedä mitä tartteet, niin mittaile kroppaa. Kokeile säätöjä ja osta pikkuhiljaa uusi osia.
Itsellä uuteen maantiepyörään tulossa uudet kammet, tanko ja stemmi. Satulana jatkaa oma vanha tai fillarin mukana tullut, aika näyttää. Kiekot tietenkin menee vaihtoon, kun mukana tuli halvat verkonpainot.
Toinen harmituksen kohde fillarin säätämisen suhteen on epästandardit. Eli ohjainputket ja letkujen läpiviennit ovat merkkikohtaisia, eikä stemmejä voi voin vain vaihtaa. Tolpat vasta ovatkin runkokohtaisia, eli setback asetus on se mitä valmistaja tarjoaa. Tanko hieman yksinkertaisempi vaihtaa, mutta niissäkin hieman erilaisia letkujen läpivientejä tarjolla. Kammet merkki- ja keskiökohtaisia, mutta aika helposti jotain löytyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi