Antropometria

Kirjoitin hieman vastaavaa reilu vuosi sitten. Nyt ajattelin käydä laajemmin fillarin mittoihin vaikuttavia tekijöitä. Vartalon mittasuhteet on vain yksi fillarin säätöihin vaikuttava tekijä, mutta varsin olennaisia rungon koon valinnassa. Mittauksiin on monta tapaa. Niistä ei voi suoraan fillarin asetuksia säätää, mutta tarvittavaan kokoon ja fillarin sopivuuteen hyvää arviota.

Tämä lähinnä mielessä sen vuoksi, kun itsellä "lyhyiden jalkojen" vuoksi satulan pitää olla suht matala jolloin tankoa hankala saada tarpeeksi eteen ja alas. Fillarin pienempi kokokaan ei oikein auta, kun sitten tanko on liian lähellä pitkästä stemmistä huolimatta.

Kropan mittojen lisäksi fillarin mitoitukseen vaikuttaa tietenkin myös kuskin liikkuvuus ja tottuminen. Fillarin käyttöaihe kuten GG / TT / maantiekisa / randonneur. Lisäksi ajotekniikka, joista tärkeimpänä ehkä nilkan liikerata ajaessa. Samoin lihasvoima eli jaksaako olla "matalassa" asennossa. 

Paras arvio on kuitenkin vanha fillari ja siitä otetut mitat. GeometryGeeks on mahtava sivusto. Sillä voi verrata suoraan useampaa fillaria omaan nykyiseen. Mitat pienellä otannalla vaikuttivat luotettavilta. Toinen apuväline on stemmilaskuri. Lisäksi tanko vaikuttaa trigonometriaan. Ilmeiset reach ja drop vaikuttavat suoraan. Välillä puhutaan, että kapeampi tanko tuo kahvoja lähemmäs kuskia, mutta hartioiden leveyden vuoksi voi käydä jopa toiste päin. Tämä onneksi varsin vähäistä.

Morfologia

(En piirtäny itse) DaVinci - Vitruvian man

Tässä tärkeimmät mitat: 1) Pituus 2) Alaraajat 3) Syli 4) Hartiat

Hartioiden mitta on varsin turha. Vaikuttaa aerodynamiikkaan, mutta vähemmän fillarin valintaan tai säätöihin. Niin kapeeta tankoa kehiin kuin vain pystyy hartioista välittämättä.

Pituus on helpoin mitattava ja yksinkertaisin. Erittäin hyvä ja kertoo paljon. Kropan mittasuhteet sitten heti seuraavana. Eli kuinka paljon kokonaispituudesta on jalkoja ja kuinka paljon yläkroppaa+käsiä. Näillä osamitoilla määritellään fillarin korkeus ja ulottuvuus.

Alaraajojen mitta vaikuttaa suoraan satulan korkeuteen, vaikka sitä nyt ei voi kaavalla laskea. Mutta suuntaa antavasti voi päätellä. Jos on pitkät jalat, niin silloin on suhteessa lyhyempi selkä. Suhteessa pitkillä jaloilla satula on korkealla ja droppi on helposti syvä. Samoin lyhyellä selällä taas stemmi/tangon on oltavat lyhyemmät ja mahdollisesti ylempänä. Pitkä syliväli taas lisää ohjaamon pituutta.

Jalkojen pituus monimutkainen mitata ja virhelähdettä paljon. Eli missä kulmassa, millä leveydellä ja kuinka syvälle nivusiin survotaan tankoa. En vieläkään ymmärrä miksi ei mitata istumamittaa, kuten koululaisillakin. Hyvin helppo ja yksinkertainen mittaus eikä tarvitse survoa mitään nivusiin. Kokonaismitta miinus istumamitta on aika tarkasti alaraajojen pituus. Molemmissa mittauskohteena on istuinluut.  Istumamitassa muhkea hanuri voi vaikuttaa hieman enemmän, kuin nivusmittaa mittaamalla, mutta en sit tiedä onko huono asia. Satula on malliltaan lähempänä tuolia kuin kapeaa tankoa mielestäni. Jalkojen mitta istualtaanhan ei onnistu, kun siinä tulee selän lihakset+rasva ja ryhti mukaan.

Istumamitassa siis istutaan suorahkolla tuolilla ja mitataan kokonaiskorkeus ja siitä vähennetään tuolin korkeus. Tuolin korkeudella ei ole mitään väliä. Onnistuu vaikka ilman tuolia, mut silloin taas ryhti vaikuttaa tulokseen hieman. 

PS. tutkimuksissakin alaraajan mittana käytetään kokonaispituus-istumapituus mittaa.  

Tekeekö alaraajojen pituusmitalla mitään on tärkeämpi kysymys. Enemmän kiinnosta satulankorkeus jolla ajetaan, eikä sitä suoraan ton mukaan kuitenkaan määritetä. Satulankorkeuden kun tietää, niin fillarista voi arvioida kuinka paljon satulatolppaa tulee näkyville. Ja siitä taas satulatolpan kulman ja tolpan setback arvon perusteella voi arvioida saako satulan sopivaan paikkaan.

Satulan korkeus on ehkä helpoin mitata satulaputkea pitkin satulan yläpintaan. Eri satulat ovat nimittäin eri korkuisia kiskoista mitattaessa. Myöskin satulan kärjen etäisyys keskiöstä pituussunnassa vaikuttaa korkeuteen. Mutta mittaustarkkuuden rajoissa yksinkertaisinta pysytellä satulatolpan linjassa.

Sylimittaa voi kurkata, jos haluaa tietää lisää. Tämä vaikuttaa selän pituuden kanssa ulottuvuuteen paljon. Yksinkertaista on seisoa seinää vasten ja levittää kädet vaakatasossa levälleen. Siirry niin, että toinen keskisormi osuu kulmaan ja merkkaa toisen sormen paikka seinään, niin siitä saa mitattua vaikka yksin.

Mittaukset:

Mittauksissa paljon virhelähdettä, kun eri mittaajat ja olosuhteet. Tässä taulukossa ideana vertailla pituus miinus istumamittaa suoraan nivusesta mitattuun haaramittaan. Sylimitta on absoluuttinen lukema. 

Nivusmitta tai alaraajojen mitta ylipäätänsä on huono aihio millekään kaavalle, etenkään prosentuaaliselle. Pitkäkin jalka suorana menettää nilkan yms vuoksi varsin vakiomäärän mittaa. Mittatuloksista voi päätellä, että alaraajojen mitta miinus 10cm on aika lähellä oikeaa. Mutta koko homman idea on vain havainnollistaa mittasuhteita.

Suhteet:

Näissä molemmissa mitataan prosentteja, mutta tämä varsin karkea tapa. Promilleosuuskaan ei muutu kovin helpolla, vaikka olisi monta senttiä osapituuksissa eroa. Fillarin mitoitus on senttipeliä, ei prosenttipeliä. Joten kannattaisi melkein käyttää etenkin sylimitassa absoluuttista eroa.

Alaraaja/pituus = 0,46-0,47
Alaraajat on pitkät, jos suhde on enemmän kuin 0,47 ja alaraajat on lyhyet jos suhde vähemmän kuin 0,46. Varsin pieni vaihteluväli tähän jätetty normaalimitaksi, mutta tällaisia lukuja netissä annettiin.
  -Eli en ole erityisen lyhytjalkainen.

Sylimitta/pituus = 1,00-1,01

Näistäkin löytyy tutkimuksia. Eri kansallisuuksilla on hieman eri prosenttilukuja. Mutta siis sylimitta on hyvin lähellä pituutta. Jos yli oman pituuden, niin ulottuvuus on hyvä. Jos lyhyempi, niin sitten muut voi hakkua T-Rexiksi.

  -Kädet on näköjään pitkät kuin mitkä

Tutkimuksesta. Eri kansallisuuksien ja iän vaikutusta sylimitan/pituuden suhteeseen. Varsin pienet absoluuttiset erot ja vaihteluväliä ei merkattu myöskään. 

Nämä mitat siis varsin turhia tietoja, mutta mielenkiinnosta voi pohtia onko pitkäjalkainen, pitkäselkäinen vai normaaliraajainen. Paremmin fillarin mitat saa selville mittaamalla kuin laskemalle kaavoista. Mutta siis mielenkiintoa ja osviittaa fillarin malliin. 

Lopuksi

Mittaa fillari tarkasti, ennen kuin ostat uuden ja varaudu vaihtamaan kaikki henkilökohtaiset osat. Jos et tiedä mitä tartteet, niin mittaile kroppaa, kokeile säätöjä ja osta pikkuhiljaa uusi osia. Fillaritorista saa aika halvalla satuloita ja stemmejä. Vanhat voi sitten laittaa edelleen kiertoon.

Seuraava teksti sit fillarin säädöistä.