Rasituksen termejä lisää

Taas hassuja, jopa hieman sekavia termejä.  Kaksi paria, jotka eivät liity mitenkään toisiinsa, mutta ovat hieman saman tapaisia kuitenkin Tämä lähinnä selvennystä varten. Ei näitä hirveästi arkielämässä tarvitse, mutta näistä puhutaan kuitenkin jonkin verran.

Sisäinen vs ulkoinen

Sentraalinen ja perifeerinen

Intrinsic / Extrinsic

Tarkoittaa rasituksen mittauksen lähdettä. Mitataanko ulkoista tehtyä työtä, eli siis tehoa. Vai mitataanko sisäisiä fysiologisia parametrejä, lähinnä sykettä.

Sisäiset

Sykkeen lisäksi mahdollisuuksia muissakin parametreissä. Hengitystiheys, kehon lämpö, laktaatti ovat esimerkkejä muista mahdollisista mittareista. 

Kehon lämpöä seuraamalla voidaan arvioida mm. akklimatisaatiota. Jos kroppa ylikuumenee, niin suorituskyky laskee, eli siitä voi ennakoida myös tulevaa. Kuitenkin työn mittarina vähintään hieman kehno.

 

Hengitysmittareita ei vielä juuri ole, mutta S. Seiler puhuu paljon niistä. Hapen kulutusta ei voi huijata juurikaan. Toki on kannettavia aineenvaihdunnallisia hengitysanalysaattoreita, mutta ne ei sovellu arkikäyttöön. Laktaatti on varsin hyvä sisäinen mittari. Sen mittaaminen tosin toistaiseksi hieman hankalaa. Saa nähdä tuleeko Supersapiens 2 joskus.

Samoin sykevälivaihtelua voi käyttää. Se muuttuu hieman eri keinoin kuin absoluuttinen syke. DFA-alpha1 on kyllä jo kuitenkin kumottu. Whoop esitteli ärsyttävyyteen asti hienoja lukuja Girossa. Monilla firmoilla omia mittareita. Näillä saadaan etenkin lepotilannetta selvitettyä, ei niinkään rasituksen aikaista.

Tällä hetkellä kuitenkin syke on käytännössä ainoa sisäinen rasituksessa toimiva ja käytetty mittari

Ulkoiset

Ulkoisista mittareista teho käytännössä ainoa toimiva ja hyödyllinen mittari. Nopeus ei kerro ulkona pyöräilyssä juuri mitään, vaikka onkin se todellinen erotteleva tekijä kisoissa.

Jokerina FIILIS

Kolmantena on fiilismittari eli RPE. Se ei ole sisäinen, eikä ulkoinen, mutta yhtä tärkeä. Joka päivä ei vain tunnu yhtä hyvältä. Silti kisa voi kulkea hyvin, vaikka tuntuisi pahalta. Tästä pyhästä kominaisuudesta sitten rakentuu päivän kunto.

Miksi

Näillä saadaan arvioitua kropan (ja pään) vastetta rasitukselle. Tyypillisin on teho:syke -suhde ja aerobic decoupling. Voi vertailla päiväkohtaisesti miten kroppa reagoi rasitukseen. Onko fiilis ja tehty työ yhteydessä. Jos tuttu teho tuntuu pahemmalle ja syke ei meinaa nousta, niin voi olla turhankin rasittunut. Jos taas sykkeet taivaissa, niin olisiko tulossa kipeäksi? 

Sentraalinen / Perifeerinen

Näillä pohditaan lihasten hapen saantia. Onko pullonkaula hapen saanti lihaksille (sentraalinen), vai lihasten kyky käyttää happea (perifeerinen). 

Sentraalinen tekijä on monen tekijän summa. Keuhkotuuletus harvoin kuitenkaan esteenä. Enemmänkin sydämen iskutilavuus, pumppausnopeus, verimäärä.

Perifeeriseen tekijään kuuluu sitten itse lihakset. Hiussuonet ympärillä ja mitokondrioiden toiminta solujen sisällä. Eli saako lihassolu käytettyä verenkierrosta tarjolla olevan hapen. Suoriutuuko se hapen avulla lihassupistusten muodostamisesta aerobisesti.

Jos jompi kumpi ei toimi riittävän tehokkaasti, niin lihas tuottaa suhteessa enemmän energiaa anaerobisesti ja sitten alkaa noutaja tulemaan.

Miten arvioida

Jos leposyke on matala ja lenkit hoituvat suhteellisen matalilla sykkeillä, niin sentraalinen puoli lienee varsin hyvässä kunnossa. Kertoo siis, että sydän pumppaa yhdellä iskulla paljon verta (happea) ja lihakset saa sen käytettyä tehokkaasti. Tähän ei varsinaisesti liity sykereservi. Korkea maksimisyke on tärkeä käytännön kannalta, mutta se ei kerro lyöntitilavuudesta.  Samoin korkean sykkeen ylläpito on tärkeä menestyksen kannalta, mutta sekään ei liity tähän.

Perifeerisen komponentin kenttätesti onkin hieman hankalampi. Lihasten väsymiseen liittyy niin moni asia. Jalkojen hyytyminen ennen sykkeen nousua kertoo enemmän rasituksesta ja sykkeen vaihtumisen nopeudesta. Ei välttämättä lihasten heikosta toiminnasta. Samoin laktaatin nousu voi kertoa siitä että lihakset ei saa tarpeeksi happea tai siitä että happea ei saada käytettyä. 

Lopuksi

Joku paikka tietenkin piiputtaa lopulta. Onneksi kaikki treenautuu samalla. Sentraalista komponenttia saadaan treenattua kaikella oheisharjoittelulla hyvin. Perifeerinen tulee toki myöskin, etenkin saman tapaisessa liikunnassa. Mutta uidessa ja salilla vähemmän. Kuitenkin kaikki harjoittelu kehittää lähes kaikkea. Samalla myös tietenkin vähäisemmällä suhteellisella sisäisellä työllä tuotetaan enemmän ulkoista työtä.

KUHA REENAA