Lepo ja kehitys

Ilman treeniä ei voi kehittyä vaikka lepäis kuinka paljon. Ja toisaalta ilman lepoa ei tuu kehitystä, vaikka treenais kuin eläin. Näiden välillä sit pitäis jotain keksiä. Lepo eli uni on olennaista. Toisaalta treenimäärä ja treenin rasittavuus on myöskin säädettävissä oleva yhdistelmä. Työt ja muut vie oman osansa, toisaalta perhemenot ja pihahomma myös kuormittaa. Näistä kaikista muuttujista pitäis jotain treeniohjelmaa kasata. Treeneistä tinkiminen on vaikeaa, etenkin kun tykkää treenaamisesta. Toisaalta ei ihan suohonkaan sais itseä treenata. Pyöräilyn huono puoli on, et kisat on pitkiä ja treeniä tarvitaan suhteellisen paljon. Toisaalta aika vähäisten tuntien jälkeen lisätreenin hyötysuhde heikkenee huomattavasti ja lisäksi kropan herkkyys vähenee, kun väsymys lisääntyy.

Nyt oli talvella töitä jopa enemmän kuin aiemmin ja etenkin lasten treenit + kisat lisääntyneet. Kuitenkin oon saanu sinniteltyä vanhoilla määrillä. Mutta tämän seurauksena olen hieman keventäny treenejä. Oon laskenu FTP asetuksen hieman matalammaksi (ehkä jopa todellinen). Lisäksi olen tehnyt osan treeneistä vain puolikkaina. Ja kun oikein väsyttänyt, niin ajanut vain kevyttä ajoa. Kaiken kukkuraksi kevään etätreenileiri jäi pitämättä, kun takareisi oli kipeytynyt ilmeisesti trainerin vinoudesta johtuen.

Toinen muutos mitä oon tehny, niin oon vähentäny viikonlopun "pitkän lenkin" tehoja. En enää ajanu pk2 tehoilla. Oon vähä säästelly, vaikka se ois kovempaakin pystyny.

No nyt sit kisoissa kulkeekin vähintään yhtä hyvin kuin ennen. Treeneissä myös tehot kohdillaan ja jopa ennätyksiä. Lisäksi ehkä jopa selvimpänä indikaattorina sykekin noussut 180 tasolle jo 2 kertaa. Toisen kerran Zwift kisassa ja toisen kerran Hyrylän ajoissa. Syke on aika hyvä mittari kropan reagoimisesta rasitukseen ja herkkyyden mittari samalla. Kisatulokset taas monen tekijän summa.

Muina muutoksina verikokeissa Hb on noussut ennätyslukemiin. Sivuhuomiona kananmunien syöminen nosti pykälällä kolesterolia ja siirryin nyt sit pelkkiin valkuaisiin iltasalaatissa. Unimäärät ennallaan ja pihatouhuilut myöskin varsin ennallaan.

Tää näyttää, et määrätkin ois tippunu, mut viikkotasolla ei merkittävää muutosta. Kaks ekaa kuvaa kokonaiskilsat ja tunnit. Lähinnä kevään leirin puutostila näkyy. Seuraavissa hieman pienimmissä kuvissa taas eriteltynä eri alueita 

Vähä sekava kuva. Tossa tää ja viime vuosi. Tunnit numeroina, kun kuvaajissa hieman eri skaalaus. Ylemmän kuvan numeroissa värillisinä ero viime vuoteen. Miinustunteja enemmän, mutta ei isoja eroja. Tasaisesti suht samaa tai hieman vähemmän, poislukien juurikin leiriviikko.

Summa summarum. Tekemättä mitään ei varmasti kehittyis, mut tuntuu olevan aika sama mitä tekee, niin suorituskyky ei laske ainakaan kovin nopsaan. Voi jopa parantua. Mutta ongelmaksi tuleekin sitten pitkän päälle muutos. Eli tuskin vuodesta toiseen suorituskyky paranee, jos vain herkistelee. Kannattaa tykätä treenaamisesta ja varoa kuitenkin liikaväsymystä. Ylikuntokin on ihan todellinen vaara. Mulla nyt ei sellasta sentään, ihan perus runsasta kokonaiskuormaa vaan.

Monta vuotta puhu, et pitäis vähentää tunteja ja nyt puoliks luonnostaan tullu. En kuitenkaan ihan lepsuiluks jättäny.