Laktaattimittaus on melkoisen hankala kokonaisuus kun perehtyy tarkemmin (kuten kaikki muutkin...) Sitä käytetään paljon, kertoo paljon, mutta toisaalta myös hyvin paljon hajontaa testauksessa, tutkimuksessa ja käytössäkin.
Peruslogiikka kuitenkin on, että ensimmäinen laktaattikynnys (aerobinen kynnys) saavutetaan, kun laktaattipitoisuus nousee perustason yläpuolelle. Toinen kynnys eli Anaerobinen kynnys taas saavutetaan, kun nousu jyrkkenee. Tämän jälkeen laktaatin käsittely ei pysy enää tasapainossa, vaan se alkaa kertymään. Laktaattihan ei ole paha, se on glukoosiaineenvaihdunnan tuote ja helpoiten mitattavissa.
Vuosien varrella englanninkieliset nimet vaihtuneet moneen kertaan ja merkitys vaihtunut. Suomenkieliset nimet taas hieman hassut, kun eivät ole nimestään huolimatta erityisen tarkkoja energiantuotannon rajoja.
Nykyään kaikilla on tehomittari ja sen mukaan mennään. FTP on "helppo" selvittää, mutta aerobinen kynnys onkin hankalampi. Kaikki ohjelmat on vain vakioprosentilla FTP:stä, mutta AerK ei ole ole lainkaan vakio. Se on tärkeä treenin kohde ja suorituskyvyn ennustaja. Aerobinen kynnys on treenaamisen kannalta ehkä jopa olennaisempi kuin FTP. Suurin osa treenistä pitäisi kuitenkin ajaa sen alla. Vain pieni osa Anaerobisen kynnyksen yli. Monissa paikoissa tehdään kuntotestejä, joista saa aerobisen kynnyksen selville. Suosittelen kyllä testausta, etenkin laktaattien ja aineenvaihdunnan mittaus hengityskaasuista on mielenkiintoista dataa. Mahdollisuuksien mukaan oma fillari tai tehomittari olisi kiva olla, jotta tehoja voisi käyttää treeneissä. Testeissä on kuitenkin omat virhelähteet
Testien tuloksiin vaikuttaa moni tekijä:
- Näytteenottopaikka: sormi vs korva,
- Kuinka usein tehoa lisätään
- Kuinka paljon tehoa nostetaan kerrallaan
- Onko testi tuttu kuskille
- Kuinka paljon rasitusta alla
Testiä voidaan tulkita eri tavoilla:
1) LT1 eli aerobinen kynnys
- Ensimmäinen nousu yli perustason visuaalisesti
- Absoluuttinen 2mmol/l
- 1mmol/l yli perustason tai matalimman arvon
- 0,5mmol/l yli perustason tai matalimman lukeman
2) LT 2, MLSS eli anaerobinen kynnys
- Visuaalisesti kiihtynyt nousu
- Absoluuttinen 4mmol/l
- Yli 1mmol/l nousua edelliseen
- Korkein tasainen laktaattipitoisuus tasateholla yli 10min ajalla
Jules A A C Heuberger 2018
- Tutkimuksessa tehtiin 5 kertaa maksimaalinen testi (25w nosto) 5min välein) ja niiden tuloksia tulkittiin 8:lla eri keinoilla ja verrattiin trainerilla tehtyyn aika-ajoon ja lisäksi oikeaan ylämäkiaika-ajoon. Kaikki tutkitut arviointitavat olivat kelvollisia. Paras toistettavuuden ja ennustearvon kannalta oli Dmax-mod ja toiseksi paras oli ylivoimaisesti helpoin 4mmol/l raja. .
 |
| Dmax-mod piirettynä. ~Sama tulos kuin visuaalisesti. Suurin ero laktaattikäyrään korkeimman tuloksen ja ensimmäistä nousua edeltävän tuloksen välillä. |
R Van Schuylenbergh 2004
Pyöräilijät tekivät 1 tai 2 maksimaalista testiä (5% painosta watteina 30s välein [eli 70kg = 3,5w / 30s] tai 60% painosta watteina 6min välein) ja näistä saatuja tuloksia verrattiin 30min tasatehoiseen aika-ajoon. Ainoastaan Dmax (kts kuva yllä) antoi kohtuullisen tuloksen. Millään muulla tutkitulla kaavalla ei saatu hyvää korrelaatiota 30min aika-ajoon tehon tai sykkeen suhteen.
Omat vanhat lukemat ja tulkinta:
 |
| Pajulahti 2004, olin silloin 18v. |
Eli Aerobisen kynnyksen suhteen tässä on käytetty ilmeisesti Suomalaista kaavaa +0,5mmol yli matalimman lukeman. Tässä oli perinteinen testauksessa käytetty maksimaalinen RAMP kaava eli 25w nosto 3 minuutin välein.
Pelkän aerobisen kynnyksen etsintään sopisi jopa paremmin submaksimaalinen harvemmin ja vähemmän nousua sisältävä kaava. Toisena enemmän ulkomailla käytettynä vaihtoehtona olisi 2mmol raja, jolloin kynnys olisi 260w tietämillä. Ja samoin anaerobinen kynnys voisi olla 4mmol eli 310w.
2021
 |
| HRV logger DFA alpha-1. Taas tuli 9€ bloggauskuluja 🤑 |
Tässä toiminnossa mitataan sykevälivaihtelua 2min pätkissä ja tehdään jotain taikoja sille. Toi 0,75 kerroin näyttää tutkimusten mukaan Aerobisen kynnyksen. Eli vihreällä on sen yli mennyt aika ja valkoisella sen alle. Sykevälien vaihtelu vähenee rasituksen mukana ja tällä DFA (detrended fluctuation analysis)
alpha-1 systeemillä on saatu hyvää tulosta.
Tossa katsausartikkelia tästä DFA-alpha1 käytöstä. Varsin uusi juttu aerobisen kynnyksen etsimisen kannalta, muuten ollut pidempään jo käytössä. Hieman arviota edelleen 0,75 luvun kanssa ja 0,5 jälkeen alkaa jo anaerobinen kynnys. Tämä ei tosin sovellu kovempien suoritusten arviointiin. DFA-alpha1 pieneminen liittyy pyöräilytehoon ja hengityskynnykseen enemmän kuin absoluuttiseen sykkeeseen
Tässä treenissä ajoin 280w 120min ERG moodissa sisällä trainerilla. 5min lämpöä ja 15min jäähdyttelyä. Sokerit liian matalat. Sisällä mulla lämpötila ja tuuletus on varsin mainio, joten ne ei sykkeeseen kovin paljoa vaikuta. Ton 2h aikana Decoupling oli vain 5%, eikä tuntunu pahalle, lähinnä tasainen jurnutus vain puuduttaa. Sykevälivaihtelun perusteella kuitenkin näyttää että teho olisi ollut jopa hieman yli aerobisen kynnyksen. Ja sykevälivaihtelu vähenee loppua kohti kertoen rasituksen kertymisestä. Matalin DFA-alpha1 lukema on vain 0,29 joka viittaisi jo reilusti yli anaerobisen kynnyksen. Polarin pantaa suositellaan eniten. Mahdollisesti virhelähdettä voi tulla Wahoon pannasta tai ties mistä. Mutta ei täysin vakuuttanut ainakaan minua, eipä ole paljon vaivaakaan hieman mittailla.
Yhteenvetoa
Eli vähän niin kuin tilastojutuissa muutenkin, niin tuloksen saa just sellaiseks kuin haluaa. Ja niiden korrelaatio voi olla vaihtelevaa suorituskyvyn kanssa. Kuitenkin mielenkiintoista ja hyödyllistä dataa on tarjolla. Sitä voi ja kannattaa käyttää. Huomaa kuitenkin, että ei ole mitään absoluuttia kynnyksiä. Sinne päin oleva tieto riittää, sillä harjoittelu ei ole millintarkkaa työtä. Määritelmissä yms paljon vaihtelua ja kaikki vaihteleva harjoittelu auttaa. Ei sillä niin väliä onko se hieman yli tai alle "Aerobisen kynnyksen", mieluummin hieman alle, mutta samapa se.
Jatko-osioina tulossa
- Jos jotkut kynnykset saadaan, niin miten ne jaotellaan
- Miksi kynnykset ja niiden suhteet ovat erilaisia
- Eri gurujen suositukset: Inigo San Millan, Seiler ja Coggan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi