Zwift vs. IRL -kisa

Kisaaminen Zwiftissä on kivaa. Etenkin, jos ei oo mitään tekemistä (eli ohjattua ja sovittua treeniä) tai kaipaa ekstramotivaatiota. Kisatessa saa aivan erilaiset tehot aikaiseksi kuin treenatessa. Siinä on pakko pysyä porukassa ja ajaa täysiä, siis jos haluaa hyvän sijoituksen. Zwiftissä peesietu on vähäisempi kuin ulkosalla, vaikka muut olosuhteet onkin optimoitu. Normiajamisessa se ei oikein näy, kun väkeä ja peesiä on niin paljon tarjolla. Mutta kisoissa kovassa vauhdissa ei pääjoukossakaan voi pyöritellä, vaan jatkuva veto on pidettävä päällä. Lisäksi Zwiftissä kaikki osallistuu vetotöihin, joten pääjoukon vauhti on enemmän kuin yksittäisten kisaajien vauhti keulalla. Tämän vuoksi irtiotot ei kestä kovin helposti.

Zwift kisoissa ei ole pääjoukon sisällä pujottelua, ohittelua eikä risteyksiä yms, joita täytyisi varoa. Vetovuoro vaihtuu ja kuskit kiertää kehää automaattisesti. Samoin porukan läpi voi ajaa, senkun vain polkee. Tästä seuraa, että tehon tuotto on paljon tasaisempaa. Tehopiikkejä ei tule lainkaan, sillä ei ole risteyksiä tai muita syitä tehdä 1-5s kovaa tehon nostoa. Sen sijaan pidempiä tasaisempia rytistyksiä tulee muutamia. Niissäkin voi tippua helposti. Aivan kuten pihalla, porukka menee jonoksi ja kun yksikin katkeaa, niin eroa ei enää ajeta kiinni.

Vedon tasaisuus Zwiftissä tekee sen, että kadenssi ei vaihtele ja hermostollinen rasitus jää vähäisemmäksi. Ei ole myöskään tarvetta pitää korkeaa kadenssia kiihdytyksiin ehtiäkseen. Eli kyseessä on enemmän absoluuttista (w/kg/cm) tehoa vaativaa toimintaa kuin tekniikkaa. Zwiftissä myös maaston muodot ovat paljon suurempia kuin Suomessa eli pitkäkin mäkiä löytyy monesta paikasta.

Tietenkin Zwift kisoissa on teknisiä vaatimuksia ja muutama kisa menee niihin tottumisessa. Alkukiihdytys on jotain muuta kuin normaaleissa kisoiasa. Eli kisat alkaa noin 1-2min kovalla rypistyksellä. Porukkaa kannattaa seurata, ettei tee liikaa hommia. Oikeassa sivupalkissa näkyviä w/kg lukemia on vahdattava. Porukan liikettä ei näe, mutta tehoista näkee jos jotain tapahtuu. Reitti on tiedettävä hyvin, pienissäkin mäissä tehdään yleensä reilua tehon nostoa ihan totutusti ja se saatetaan aloittaa jo hyvissä ajoin. Siitä ei kannata myöhästyä. Myöskin eri mittaisissa kisoissa ja eri mittaisissa mäissä oppii nopeasti vaatimukset. Kannattaa opetella luottamaan siihen peesiin. Vaikka vetovuoron jälkeen tipahtaa porukan hännille, niin kovaa kiihdytystä ei tarvita. Kyllä se kuski siellä porukassa pysyy ja nousee sitten pikkuhiljaa. Ennen mäkeä on myöskin hyvä olla kärkipäässä porukkaa, ettei vaan jää väärälle puolen katkeamista. PowerUppien käyttöä oppii säästämään suurimpaan tarpeeseen. Loppukiri on yksi vaikeimpia hommia Zwiftissä. Siihen tullaan aika väsyneenä ja kiri aloitetaan jo hyvissä ajoin. Ei vastaa juuri lainkaan ulkoilmassa tulevaa kiriä, vaan paljon pidempi ja tasaisempi peesin vähäisyyden vuoksi. Katso vain, ettet ole halkomassa tuulta liian ajoissa ja toisaalta, ettei jää välejä.

13.12.2020 : 3R Racing (A)

11.10.2020 : ZHQ Beta Circuit Race  (A)

Yllä kaksi kisaa, joissa hyvin saman tapaisesti muutama kovempi kohta ja muuten tasaista rasitusta. Onneksi tasainen osio ei mene yli oman kynnyksen, mutta ei anna juuri lepoakaan. 

Näissä näkee myös selkeästi miten paikkansa pitävä W'bal on. Siitä näkee hyvin, miksi ZHQ kisan lopussa ei ollut paukkuja enempää. Samoin miksi lopulta tipuin 3R kisan mäessä. 5min tehon olisi pitänyt olla  5,1w/kg sijasta 5,5w/kg Zwift Powerista vilkuillen. Mutta nykyisellä kynnyksellä ei olisi juuri mahdollistakaan. Toki käytän Zwift ajaessa alempaa 320w kynnystä, joka ei ole fysiologian vaan treenien sujumisen sisällä vuoksi tehty. Siinä olen saanut myös negatiivisen W' arvon, joka kertoo, että FTP pielessä. Tämä on tasapainottelua treenien onnistumisen, lukujen järkevyyden yms suhteen. Mutta kisoissa pystyn yltämään ulkoilman suorituksiin näköjään.

Näissä näkyy myös erikoinen juttu, että momentti on yli kynnyksen menevissä osioissa sama. Eli kadenssi vaihtuu, mutta paine polkimilla on sama. En tiedä onko tämä hermostollista vai mitä. Vaihdoin muutaman viestin paristakin asiasta Fast Talkin Ryanin kanssa ja hän lupasi palata tähän momentti aiheeseen jossain tulevassa podcastissa. Sinällään Zwift mahdollistaa kummallisten asioiden havaitsemisen, kun asioita voi tehdä aivan väsyneenä ja väkisin. Kisoissa on pakko rimpuilla porukan mukana, tehon tuotto on tasaista, eikä mitään hidasteita vaan puhtaasti tuotettua tehoa seurataan.

Vertailu ulkoilmaan:

Rosendahl GP 2020

Samojen kisojen tehojakaumat:

Pahoittelut erilaisesta skaalauksesta, mutta zwiftissä ei tuu 1000w kirejä tehtyä. Tässä kisassa tuli poikkeuksellisen paljon 0w tehoja, kun alamäkeen pääsi pari kerta Super Tuck asentoon.

Tässä sama 25w kertymissä. Pihalla tulee hyvin paljon nollatehoa ja kevyttä ajelua. Toisaalta taas iso iso tehoista tehdään hyvin kovilla tasoilla. Zwiftissä taas tasapaksua junnaamista. Osittain johtuu peesin vajaavaisuudesta, risteysten puutteesta ja pääjoukossa liikkumisen helppoudesta.

Kolmantena vielä samojen treenien Quadranttianalyysin, joka näyttää samaa asiaa. Pihalla tulee hyvin vaihtelevaa rasitusta niin lihaksistollisesti kuin hermostollisesti. Zwiftissä taas tasaista junnaamista. Hyviä toki molemmat, mutta kovin erilaisia.

Rosendahl GP 2020

Zwiftissä 3R kisa

Noista taulukoista ei tarvii edes ymmärtää mitään, niin hoksaa kyllä että hermostollinen ja lihaksistollinen rasitus on aika lailla eri zwiftissä ja ulkosalla.