Kylmän vaikutus suorituskykyyn

Kylmää on ollut tarjolla tänä vuonna ja reilusti. Parisen viikkoa töihin joutunu jo ajelemaan yli -15C pakkasessa. Pikkuhiljaa alkaa väsyttää jo pukeutuminen. Ajaminen myöskin raskaampaa kuin kesällä. 

Monta vaikuttavaa asiaa heikentää ajamisen nopeutta ja sujuvuutta. Tutkittua tietoa on varsin vähän fillarointipuolelta. Ongelmina on, että kovin moni ei kilpaile eikä harjoittele kovassa pakkasessa. Eli moni asia on tuntemuksien varassa. Vaikuttavia tekijöitä on myös paljon.

Lumi vaikuttaa paljon. Tiet on epätasaisia ja pinnalla voi olla pehmyttä lunta. Rullaus kärsii huomattavasti. Eniten arvioisin "pienen" epätasaisuuden vaikuttavan rullaukseen. Tietenkin talvella on myös raskaammat ja huonommin rullaavat nastarenkaat. Lunta saattaa kerääntyä fillariin. Talvella myöskin renkaiden kyljet on jäykemmät joten renkaat ei jousta yhtä hyvin ja rullaavuus kärsii senkin puolesta. 

Sitten on tietenkin se ilmeinen rullausta heikentävä talviominaisuus

Laakerit pyörii heikommin kylmässä. Laakereiden rasvoilla on suhteellisen laaja käyttöväli eli jäykistymisen ja sulamisen väli. Mutta viileässä rasva on aina jäykempää. Vaikka olisi kuitenkin talvirasvat laakereissa (kuka käyttää). Itse en kyllä talvirasvoja ala vaihtelemaan. syynä toki pitkälti on se, että kotona ja töissä fillari on sisällä, eli vapaarattaat yms ei pääse jäätymään. Samoin ketjurasvat jäykistyy. Etenkin vahat voi olla hankalia ja hilseillä pakkasessa. "normaali" ketjuöljy on työmatkalla melkein paras. Nyt ollut REX, mutta sen ongelma on, että tippa per ketju ei riitä jatkuvaan mutakylpyyn, ketju alkaa ruostumaan ja öljyä tarvitaan reilusti enemmän voitelemaan koko ketju, ei pelkät rullat.

Ajaminen muuttuu muutoinkin talvella. Mutkat täytyy ajaa varovasti. Mäet on raskaampia, kun pito vähenee ja vauhti tippuu. Samoin alamäessä ei pääse rennosti. Tiellä voi olla pahoja uria, lumikinoksia, jääpaakkuja yms.

Paksut vaatteet tietenkin kangistaa. Kun on useampi kerros alusvaatteita sun muuta, niin eihän se ajaminen yhtä rentoa ole. Lisäksi aerodynaaminen vastus kasvaa. Näissä nopeuksissa aerodynamiikka ei tosin ole niin merkittävä. Lisääntynyt pukeminen tekee lähtemisestä hitaampaa, vaikka se ei suoraan hidasta keskinopeutta, niin ajoaikaa toki lyhentää. 

Tossa pukeutumista -25 °C kelissä. Takki on normaali talviajotakki, ei mikään toppatakki.

Uusina hyvinä juttuina olen kyllä huomannut folion varpailla. Käytän ihan kotitalousfoliota, taitan sen muutamaan kertaan. Kestää pari-kolme lenkkiä ehjänä. Monesti hyödynnän ruoanlaitosta ylijäänyttä tavaraa. Toinen suuri parannus pärjäämiseen on tankorukkaset eli Bar Mittsit. Tilasin Kiinasta 13€.

Eli siis noi tankorukkaset on tankoon tulevat neopreenipussit. Käsi sujahtaa sisälle ja pysyy lämpöisenä.

Sähkölaitteiden toiminta heikkenee kun pakkasta yli -20 °C. Täytyy lähinnä vain ladata useammin ja Wahoo boltia pidän osan matkasta taskussa myöskin.

Tutkimus

Tutkimusnäyttö kylmästä säästä on vaihteleva. Ei merkittävää heikkenemistä pitäisi tulla. Jonkin verran toki. 

Paikallinen kylmäaltistus vähentää kylmäntuntemusta ilman parannusta toimintakyvyssä

Toinen vastaava

Kylmäaltistus ei paranna käden lämpötilaa tai toimintaa vaan voi altistaa paleltumavammoille.

Sukupuolen vaikutus lämpötilasiedättymiseen

Naisilla kuumaan ilmanalaan tottuminen on hieman hitaampaa ja vaatii useamman harjoituskerran saavuttaakseen saman fysiologisen muutoksen kuin miehillä.

Ympäristön lämpötilan vaikutus submaksimaaliseen ja maksimaalisen pyöräilyyn jalkapallon pelaajilla

Fysiologinen vaste ja suorituskyky heikkenee hieman kylmässä (+10°C) ja kuumassa(+35°C) verrattuna normaaliin 22°C lämpötilaan.

Ympäristön lämpötilan vaikutus naisten kestävyysurheiluun

Lämpötilat: 20, 10, 1, -4, -9 and -14 °C. Ei vaikutusta suorituskykyyn. testinä oli 4 kertaa 5minuutin vedot.

Kylmän vaikutus rasva-aineenvaihduntaan submaksimaalisessa harjoittelussa

Rasva-aineenvaihdunta heikkenee kylmässä ja se näkyy vähentyneenä lipolyysinä ja lihasten heikentyneenä hapen käyttönä.

Kylmän vaikutus tasatyönnön tehokkuuteen miesten hiihdossa.

Testissä -15C ja +6C lämpötilat. Sama kisa-asu käytössä. 20min maksimaalinen testi. Kylmässä ruumiin lämpötila oli matalampi ja suorituskyky 5% heikompi. Suorituskyvyn ero muodostui alkumatkasta.

Lämpötilan vaikutus kestävyyssuorituskykyyn hiihtokilpailuasussa

Lämpötilat: -14˚C, -9˚C, -4˚C, 1˚C, 10˚C ja 20˚C.Testinä 4* 5min vedot ja TTE kynnysnopeudella. -4 ja 1˚C lämpötiloissa tuli parhaat tulokset (kisa-asu huom), suhteellisen pienet erot muissa.

Yhteenveto

Fysiologiset erot suht pienet, mut henkinen ja mekaaninen ero sit isommat