Energiaväylät 2

Nyt vuorossa nopeammat ja vähäpätöisemmät energialähteet. Näillä kuitenkin merkittävä vaikutus lopputulokseen, jos nyt ei triathlonista puhuta. Ja toisaalta hengissä pysymiselle välttämättömiä varajärjestelmiä. Hieman avataan tarinaa fosfokreatiniinista, laktaatista ja ketoneista. Kaikki pyörivät jossain määrin jatkuvasti taustalla. Tietyissä olosuhteissa taas pitävät hengissä. Urheilussa näillä on oma merkityksensä. Lähinnä kovatehoisissa ratkaisevissa ”anaerobisissa” suorituksissa näitä tarvitaan. 

CP 

Kreatiinifosfaatti eli fosfokreatiini

Munuaiset tekee, maksa viimeistelee ja lihakset sitten käyttää. Nopeakäyttöinen lyhytvaikutteinen energialähde. Käytetään 4-8s suorituksissa. Tämän avulla tehdään ATP:ta anaerobisesti solulimassa. CK eli kreatiinikinaasi pilkkoo fosfokreatiinia ja muodostaa nopeasti ATP molekyylejä. Samalla vapautuu kreatiniinia. Sama CK kinaasi, mutta mitokondrion kalvoilla sijaitsevana taas tekee samaa hommaa, mutta toiseen suuntaan. Tämäkin energiaväylä on jatkuvassa käytössä.

Käytännön lääketieteen suhteen mielenkiintoiseksi tämän tekee se, että kreatiniinia (Krea) mitataan munuaisarvona ja kreatiinikinaasia (CK) mitataan lihasvaurion arviossa.

Laktaatti

Review 2020


Laktaatista puhuttiin ennen maitohappona ja sen ajateltiin olevan hapottava jäte. VÄÄRIN!
Laktaattia tuotetaan jatkuvasti, mutta sen tuotanto kiihtyy, kun ATP tarve ylittää hapen määrän. Glukoosia pilkotaan sytoplasmassa pyruvaatiksi anaerobisesti. Kun mitokondrioiden vauhti ei riitä jatkaa pyruvaatin käsittelyä, niin osa siitä muutetaan laktaatiksi. Samalla saadaan hieman energiaa, tosin vain 2 ATP verrattuna oksidatiivisen fosforylaation 25:een. Laktaatti voidaan sitten hapen kanssa käyttää jälleen energiaksi. Lihakset muuttaa takaisin pyruvaatiksi ja maksa taasen muokkaa siitä sokeria. Se on tärkeä liikkuva nopean energian muoto. Ei mene hukkaan siis. Laktaattia käsitellään elimistössä jopa yhtä paljon kuin glukoosia, ei siis mikään hukkapätkä hiiltä.
Tosiaan lepotilassa laktaattia kiertää noin 1mM pitoisuudella veressä. Aerobinen kynnys on ulkomailla yksinkertaisesti 2mM ja anaerobinen 4mM (ramp testissä). Kovissa koko kropan riuhtomisissa voidaan päästä 20mM lukemiin.
Happamuus on kinkkisempi asia. Vety -ioneita tulee etenkin glukoosin pilkkomisesta ja vuoden 2016 tutkimuksessa vain arvailtiin mistä ja miksi hapot tulee. Ei aivan ilmiselvä asia siis. Happamuudella on myös etuja, se lisää hapen irrotusta punasoluista kudokseen, suojaa kaliumin vaikutuksilta jne.

Ketonit

Näitä ne ammattilaiset on hörppiny kisoissa ja hyvin paljon jakaneet mielipiteitä. Hyvin uusi tutkimuksen ala ja viimeisin mielipide tuntuu olevan, etteivät urheilusuorituksessa mitään ihmeitä sittenkään tee. Plasebolla voi olla valtava vaikutus.
Ketoaineita tuotetaan, kun hiilihydraattia ei ole ollut hetkeen tarjolla. Tämän näkee pissanäytteestä. Terveilläkin ketoaineet hieman koholla, esim syömättömyydestä kipeenä ollessa. Näitä seurataan diabeetikolta, jos verensokeri todella korkea.
Maksa tuottaa ketoaineita rasvahapoista, kun maksan omat glykogeenivarannot on tyhjentyneet. Nämä ovat helposti siirrettäviä vesiliukoisia molekyylejä. Toisin kuin rasvahapot, niin nämä pääsee veri-aivoesteen ohi ja aivot voi käyttää energiaksi. Eli hyvin oleellinen energiamuoto ja varmistus elämälle, jos glukoosia ei sattuisi olemaan tarjolla jatkuvasti. 

Soluissa ketoaineet muuttavat asetyyli-KoentsyymiA:ksi ja jatkaa aerobiseen hajotukseen.
Ketoneita tuotetaan jatkuvasti ja niitä myös käytetään. Levossa pitoisuus on <0,1mM luokkaa, ravitsemuksellisessa ketoosissa pitoisuus kasvaa 5-7mM tasolle ja vaarallisessa diabeettisessa ketoasidoosissa jopa 20mM.

Yhteensä

Tässä hieman hahmotelmaa eri energiaväylien osallistumisesta. Valmiit ATP molekyylit on syöty sekunnissa, kreatiinifosfaatti noin 8:ssa, laktaatti muutamassa minuutissa ja aerobisesti loput. Pidemmissä suorituksissa aerobiselta puolesta sokerit käytetty parissa tunnissa ja rasvoilla sit loppupäivä. 

Huomio



Nämä ovat vain energiaväyliä. Nämä kehittyvät treenatessa, mutta ei unohdeta puita metsästä. Näiden lisäksi treenataan fysiologian puolelta mm: lihasten kasvua, hermotuksen parantamista, verenkierron kehittymistä.
Puhumattakaan sitten ei niin fysiologisesti harjoiteltavia tekniikasta, taktiikasta, taloudellisuudesta, aerodynamiikasta, terveydestä, ruokavaliosta, vaatetuksesta ja sitkeydestä tulevia vaikutuksia.

Monesti edellä oleva kuvaaja aloittaa valmennuskirjat. Kyse on kuitenkin hyvin monimutkaisesta ja varsin tuntemattomasta asiasta. Mun vähä yli 10v vanhoissa kirjoissa ei ketoneista ja laktaatista juuri puhuttu, silloin olivat lähinnä mitattavaa jätettä. Nykyään ovat paljon tukittuja ja tehohoitoonkin siirtyneitä lääkkeitä ja energiaa. Paljon muuttuu jotkut asiat.

Mutta siis mielestäni nämä perusteet eivät juuri kuulu valmennukseen, mutta hyvää syvempää perustietoutta. Ei vaikuta juurikaan treenaamiseen tai sen suunnitteluun. Mutta tieto lisää tietämättömyyden tunnetta ja joskus sekin on hyvästä. Jos luulee ymmärtävänsä jotain, niin kannattaa avata nämä reaktiot ja sitten mennä selvittämään miten se lihasten supistuminen tapahtuu atp avulla jne. Itse en halua edes pohtia 😵‍💫

Katsotaan jatkanko fysiologisia kirjoituksia. Ei näissä niin järkeä oo, mut lähellä omaa sydäntä ❤️