Lenkkietiketti

Porukkalenkit on pyöräilyn suola. Näitä järjestetään lähes joka kylässä. Isommissa kaupungeissa onkin sitten jo useita eri tasoisia ja tyylisiä vaihtoehtoja. Lenkeille on kaikki tervetulleita, eikä maksa mitään. Aloittelijoita opastetaan ja autetaan kyllä alkuun.  Suomessa seurojen lenkeillä ei kovin usein ole varsinaisia vastuuhenkilöitä, mutta rohkeasti kysymällä asiat selviää. Yhteislenkeissä ehdottoman hyviä puolia on: samanhenkinen seura, aika ja matka sujuu nopeammin, vauhti on kovempaa porukassa, tulee ajettua pidempiä matkoja, tulee lähdettyä huonossakin säässä kun tietää muiden tulevan. Alle listasin muutamia ohjeita, jotka voi helpottaa yhteislenkkejä.

Yhteislenkeillä on monenlaista polkijaa. Monessa pienessä kylässä ja kaupungissa ei oo paljon valinnanvaraa, jos haluaa porukassa ajella. Melkein kaikilla yhteislenkeillä omat totutut tavat ja tietenkin vakionaamat. Osalla lenkeistä voi olla vuosikymmenten historia ja pinttyneet tavat, joita on totuttu noudattamaan. Nykyään some mahdollistaa pienempienkin porukoiden lenkkeilyt helpommin, mutta vakiolenkit ovat edelleen olemassa.

Lenkkiprofiileita ja tapoja on paljon erilaisia: rauhallinen pk, tasaisen kova jurnutus, kylttikirejä, vapaan vauhdin pätkiä sivariin, täysiä telaketjua, pudotusajoa, viikkokisa, mäkikirejä, sakkolenkki loppuun. Yhteislenkeillä on huomattavan paljon vaihtelua. Eri vuodenaikoina voi olla myöskin eri sisältöä ja riippuen tietenkin hieman paikalla olevista kuskeista. Kysy siis reippaasti. Etukäteen kannattaa myös pyytää lenkkireitin gps jälki mittariin, niin on yksi huolehdittava asia vähemmän.

Kyllä muut kuskit lähtöpaikalla osaa kertoa lenkin sisällöstä. Seurojen nettisivuilla/facebookissa/nimenhuudossa/tms lukee myöskin jotain kuvausta lenkistä. Tätä ohjeistusta on melkoisen tärkeä noudattaa kaikkien mielenterveyden säilyttämiseksi. Vaikka yhteislenkin spekseissä lukee 100km 30km/h vauhdilla, niin älä usko sitä ihan turhan kirjaimellisesti. Se saattaa olla myös miniminopeus vastatuuleessa tai ylämäessä. Mutta porukassa on aina helpompaa ja se "on otettu huomioon" tavoitteessa 😁. Eli tee se mitä muutkin tekee.

Yhteislenkit ei oo omia vetoja tai intervalleja varten. Lenkillä rasitus tulee vaihtelevammin porukassa. Jos lenkillä on paikalla kovin eritasoisia kuskeja ja pystyisit pitämään kovempaakin vauhtia, niin älä. Vaikka muut siitä peesiä saakin, niin toisille se hitaamman vauhdin peesi voi olla maksimi. Tätä hommaa varten on keksitty Airhub eli ulkotraineri. Kuullostaa tosi hienolta keksinnöltä ja vois olla hauska kokeilla. Täällä on toistaseks kuitenkin riittäny rauhallisia teitä yksinhurjasteluun.

Jos vauhti lenkillä tuntuu liian kovalta tai syöminen on unohtunut, niin muista ottaa iisimmin ja kertoa se muille. Vetopakkoa ei ole. Helpommalla kuitenkin pääsee, jos kiertää keulan kautta nopeasti vetämättä juurikaan. Perällä muiden takana roikkuessa peesi jää helposti huonoksi ja haitariliikettä tulee paljon. Jos kuitenkin hyydyt lenkillä, niin ei se oo häpee. Ens kerralla jaksat varmasti pidemmälle ja osaat jakaa voimasi paremmin. Joku varmasti jää kotimatkalle seuraksi/turvaksi, jos oot ihan tillin tallin. Peesaamisen oppii vain käytännön treeneillä, ei youtube videoista eikä zwiftissä.

Parhaiten ja turvallisimmin matka etenee parijonossa "hitaassa telaketjussa" eli kaksi jonoa kiertää rinnakkain (ei limittäin) ja vaihdot eteen/sivulle. Tällä tavoin letka pysyy jatkuvasti 2 fillarin levyisenä ja juttelukaveritkin vaihtuu. Jos molemmat keulakuskit vaihtais samaan aikaa, niin porukka onkin yht'äkkiä 4 leveä möykky ja autoilijat ei tykkää. Vetovuoron pituudella ei oo niin väliä, ehkä joku 1-5min välein vaihto, niin muutkin pääsee vetovuoroon. Älä kuitenkaan tee mitään 15min sankarivetoja, kun takanatulevilla voi tulla tylsä ja vilu. Älä myöskään vedä hieman vieruskaveria kovempaa ns. "half-wheeling" on lievästi ärsyttävää kun vauhti vain nousee ja nousee.





Reikiä ja isompia hiekkakasoja on hyvä näyttää käsimerkeillä, mutta ihan joka hiekanjyvää tai asfaltin koloa ei tarvii osoitella. Jos taas käsimerkit jää viime tippaan, niin parempi pitää kädet tangossa ja ajaa turvallisesti. Älä myöskään väistele kuoppia vaan ohjaa rauhassa ohi. Turha heilunta on vaarallisempaa kuin pikkupomput. Alamäessä ei kannata mennä Froome -asentoon, siinä ei saa säästettyä niin paljoa tehoa, että kaikkien turvallisuus kannattaa vaarantaa.

Opettele ottamaan juomapullo asentoa tai katsetta siirtämättä. Helppo treenata yksinkin ajaessa. Samoin eväiden kaivaminen takataskusta ilman fillarin heiluntaa. Toki sivulle ja taakse vilkuilukin on hyvä osata, ilman että fillari vaeltaa metrin. Vetovuorossa kannattaa ajaa alaotteelta, vaikka ei ajaisikaan täysiä. Tehon säästö on sen verran huomattava.

Niin ja se niistäminen plus räkiminen on nyt tietenkin kielletty. Omaan paitaan/hanskaan tai mieluiten porukan perällä sitten, jos pakko on.

Yhteenveto:

• Älä myöhästy
• Älä vedä kovempaa kuin muut, ellei se ole homman tarkoitus
• Ota oma sisäkumi ja co2 patruuna mukaan, vaikket osaisikaan käyttää niitä
• Riittävästi evästä ja juomaa myös pientä sakkolenkkiä varten
• Ota rahaa taukoa varten
• Kypärä ja toimiva fillari, tarvittaessa valot+lokarit