Lyhenneviidakko

Käytän lyhenteitä teksteissä jonkin verran. Yleensä selitän ne auki niitä käyttäessä, mutta tehomittaukseen liittyy muutama termi, joita kaikki eivät aina tiedä. Lisäksi näissä on Stravan termi ja yleisimmin käytetty Training Peaksin ® termi. Nämä ovat hyvin vastaavia, mutta tietenkin lakijutun verran kaavassa eroa. Ekana on TP:n rekiströity termi, suluissa Stravan ja sitten hieman selitystä. Kylhän nää googlestakin löytyy, mut useimmiten unohtuu termin tarkistus ja tulos jää huomioimatta

NP, Normalised Power (Weighed average power)

kaava = hepreaa 30s juokseva keskiarvo ^4 ja sitten neliöjuurta jne

Eli kuten Strava termi kuvaakin, niin tarkoitaa painotettua keskiarvoa. Kuskin painolla ei mitään tekemistä vaan arvioi rasitusta kropalle hieman paremmin kuin AP ( average power). Eli antaa arvoa paljon enemmän korkeille tehopiikeille kuin keskiarvo muuten antaisi. Soveltuu hieman pidemmille ajoille, vaatii ainakin yli 30min järkevään tulokseen.Välillä kiritreeneissä tulee toki liioiteltuja tuloksia, mutta kisoissa yms varsin tärkeä lukema.

TSS, Training stress score, Load (training load ja training impulse)

kaava = (t(sec) x NP x IF)/(FTP x 36)

Eli laskukaava ottaa FTP ja IF lukemat huomioon, eli täysin riippuvainen FTP arvosta. Idea kuitenkin on, että tunti täysiä on 100tss. Kertoo hyvin lenkin rasittavuudesta ja etenkin pitkällä tähtäimellä voi seurata viikkojen, kuukausien ja vuosien rasituskertmymiä. Tämä on lähinnä kuitenkin aineenvaihdunnalista rasitusta. Kovat kirit ei ehkä ehdi nostamaan TSS arvoa, vaikka raskaita ovatkin.

ATL, CTL, TSB Acute + Chronic Training Load, Training Stress Balance (Fitness, Fatigue, Form)

Nämä ovat TSS perusteella tehtyjä numeroita, joilla on kätevä seurata omaa rasitustasoa. Nämä ovat tosiaan FTP johdannaisia, joten kaverin valtavat CTL pisteet voi hyvinkin olla matalasta FTP:stä johtuvia.
CTL (Fitness) on viimeisen 42 päivän painotettu TSS pisteiden päiväkohtainen keskiarvo. Painotettu tarkoittaa tässä sitä, että viimeisimmät treenit vaikuttaa enemmän lukemaan kuin vanhimmat.
ATL (Fatigue) on taas viikon painotettu keskiarvo.
TSB (Form) on CTL-ATL. Eli onko viikon treeni ollut raskaampaa kuin edellisen 6 viikon treeni keskimäärin.

Näistä luvuista saa käppyrää eli PMC (Fitness & Freshness), josta näkee treenimäärien kehitystä, palautumista yms. Samalla myös voi itse arvioida, millaisella rasitustasolla jalat on tuntunu parhaalle. Harvoilla nimittäin täysin palauteneena on parhaat jalat.

VI, Variability Index

kaava = NP/AP

Keskihajontaa vastaava termi. Eli kuinka lähellä keskitehoa on treeni tullut ajettua. Pystyy nopeasti sanomaan, onko lenkki ollu repivä vai tasainen. Triathlonissa ja aika-ajoissa tähdätään hyvin lähelle 1, kun taas maantiekisoissa huomattavan paljon korkeampi.

IF, Intensity factor

kaava= NP/FTP

Eli kertoo kuinka täysiä on menty. Yli 1 lukemia on hankala saada, ellei ole lyhyestä ajasta (<1h) kyse tai sitten FTP pielessä. Hyötyä eniten ehkä pitkien matkojen tehon suunnitelussa. Eli voi katsoa kaavasta mihin IF lukemaan voi pyrkiä ja kokeilee sitä. Sopii eteknin triathloniin, mutta miksi ei kuntoajoihin tai pitkiin aika-ajoihin.

CP, Critical Power 

Maksimiteho sille kyseiselle ajalle. CP15 on siis 15min maksimiteho. Löytyy Stravassa välilehdestä Power Curve. Helpottaa KOM kisaamista, kun tietää suunnilleen sen kyseisen ajan maksimitehon, johon pyrkiä.



Monet ohjelmat myöskin suoltaa seuraavia lukuja:


TE, Torque effectiviness
Kuinka iso osa tehosta on eteenpäin vievää, eli pistääkö jalat pyörityksessä vastaan. Mulla kovassa ajossa yli 90%, kevyessä 70% luokkaa. Suht kovilla lenkeillä keskiarvot pyörii 75% lukemissa.

PS, Pedal smoothness
Kuinka tasaisesti koko kierroksen aikana tehoa tuotetaan. Tarkoituskaan ei ole olla 100%, vaan painamalla poljinta se fillari liikkuu. Lukemat mulla yleensä 20-25% luokkaa

PWHR,  power to Heart Rate, EF, Efficiency factor

kaava = NP / Hr(avg)

Kertoo tehon ja sykkeen suhteen. Yksilöllisiä arvoja, enkä vielä ole oikein oppinut tätä käyttämään. Lähinnä varamaankin voisi pitkäässä juoksussa arvioida, onko perustekeminen parantunut vuosien mittaan. Eli saako ajetua kovempaa samoilla sykkeillä. Toki voi myös verrata pk lenkin alkua ja loppua ja katsoa, onko sykkeet noussu tai teho laskenu pahasti.

TRIMP, hrTSS (Relative effort)
Sama kuin TSS, mutta tehty sykkeiden perusteella.

QA, Quadrant analysis
Hieno taulukko, jossa kadenssin ja momentin(torque) mukaan laitettu kisan vaatimukset esille. Tästä huomaa, miten kisoissa tulee väkisin vääntämistä paljon ja vaikka keskikadenssi onkin korkea, niin osa korkeasta on kevyttä pyörittelyä. Palataan tähän joskus myöhemmin tarekmmin.

CdA
Aerodynamiikkajuttuja. Puhutaan myös paljon, mutta hieman hankala mitata kotioloissa. Yksinkertaistettuna se otsapinta-ala kerrottuna "peräosan" tuulivastuksella. Mitä pienempi, niin sitä parempi.

Tärkein: 

KVG eli kato v***u Googlesta