Bikefit osa2

Nyt kun satulan korkeus on saatu polvikulman ja lantion kulman suhteen paremmaksi, niin asiaa on hyvä tsekata. Eli toimiiko asento, tuntuuko se hyvältä.

Satulan korkeutta monesti katsotaan myös takaapäin. Eli leipooko takamus satulaa. Pieni liike on normaalia, mutta varsinaista liikettä ei pitäisi tulla. Etenkin verrata, liikkuuko selkäranka rintarangassa asti. Yleensä takamuksen heilunta yhdistetään liian korkeaan satulaan. Ja näin se onkin harrastelijoilla. Mutta jos pyöräilee yhtään enemmän, niin lantion liikkeen syynä voi olla myös matala satula. Kun satula on liian matalalla, niin poljin klo 12 asennossa lonkan kulma tulee liian pieneksi ja kroppa kompensoi sitä nilkalla ja lantion kallistuksella. Samaan aikaanhan toinen jalka on suorana, niin se hämää helposti. 

Lonkan kulmaa avaamaan on pari auttavaa asiaa. Yksi on satulan nosto, tietenkin klo 6 polven ojennuksen sallimissa rajoissa. Toinen on satulan siirto eteenpäin, UCI määräämissä rajoilla. Näillä molemmilla saadaan lantiota hieman auki, yläosan liikettä paremmaksi ja voiman tuotto alkamaan hieman aiemmin + tehokkaammin. Kolmantena vaihtoehtona, jos aiemmat ei riitä, on kampien lyhennys. Jos kampea lyhennetään 5mm, niin satulaa voi nostaa 5mm, sillä klo 6 asennossa poljin on ylempänä. Tämän seurauksena klo 12 asennossa poljin on 5mm alempana ja satula 5mm ylempänä, eli kokonainen sentti tienattu lisätilaa.

Satulan nostaminen voi rasittaa pohjetta ja akillesta, vaikka oltaisiin "järkevissä" luvuissa. Eli yksilöllisiä ja kokeiltavia asioita. Pohkeesta ei saada juuri lainkaan voimaa polkemiseen, mutta krampatessa kyllä estää ajamista. Pohkeen rasitusta voi saada vähennettyä klossin siirrolla kantapäätä kohti. KOPS -säännölle eli polkimen akselin ja polvilumpion suhteelle en kovin paljon antaisi virkaa, kunhan akseli on polven alapuolella 😆.

Tangon paikkaan en tässä puutu, sillä se on niin yksilöllistä. Eli liikkuvuudesta, core -voimasta ja tottumisesta kiinni. Mahdollisimman alas on tietenkin tavoite, mutta suorituskyvyn sallimissa rajoissa. Stemmiä saa pidennettyä ja jyrkennettyä vain tietyissä rajoissa. Ohjainlaakerin hatun voi vaihtaa slam that stem versioon. Samoin tanko kannattaa huomioida. Perinteisempi pitkällä reach- ja isommalla drop -mitalla oleva tanko lisää helposti monta senttiä ulottuvuuksiin. Ja sitä alaotetta täytyy treenata, että siellä jaksaa ajaa ja tuottaa voimaa kisoissa. Ja tangon vaihtaminen kapeampaan voi olla hyvä muutos.

Alla samalla fastbikefit appilla kuvattuna sivukuvaa satulan paikan muutosten jälkeen. Nostin satulaa 5mm ja siirsin eteenpäin 10mm. Samalla vähensin etunojaa satulassa 6 asteesta 5 asteeseen. Edestä ja takaa otetuista kuvista en saanut kulmia esille, kun pilkkujen tunnistuskohdassa yksi pilkuista oli aina tangon tai trainerin takana piilossa... No mutta videon sai näkyviin, eikä takamus heilunut. Ja polvilinjat pysyivät hyvin suorina. Otin videot molemmista kyljistä ja kulmat varsin symmetriset. Alla kuvaa voimansiirron puolelta.

Lonkan kulma tuli muutoksilla hieman paremmaksi, mutta polven ojennuksen kulma jopa huononi aavistuksen.  Ensimmäinen lenkki tuntui erikoiselle, kun fillari tuntui hieman kiikkerälle ja erilaiselle. Takamuksen suhteen tuntui kyllä paremmalta, ei tehnyt mieli valutella eteenpäin niin herkästi. Tässä huomaa hyvin, kuinka tarkkaa nivelpisteiden laittaminen on. Tämänkin vuoksi pidän mittauksia hieman viitteellisinä, mutta kyllä niistä näkee paljon ja kulmatkin varmasti pitävät paikkansa mittaustarkkuuden rajoissa toki.

Näillä muutoksilla toivon etenkin lisää tehontuottoa alaotteella ja aika-ajotangolla, joissa molemmissa ollaan varsin krympyssä. Aika-ajossa satulan eteen vieminen on tärkeää aerodynamiikan ja voiman tuoton vuoksi. Siinä tulee kuitenkin monilla raja vastaan jo ennen 5cm keskiöstä, sillä tangot saa olla vain sen 75cm etäisyydellä keskiöstä. Tämä taas aiheuttaa hieman tasapainoilua asennon pituuden kanssa. Kaikki nämä muutokset ovat monimutkaista 3d palapeliä. Satulan eteen vieminen "laskee satulaa" ja nostaminen taas vie taaksepäin. Samoin satulan eteen vieminen lyhentää asentoa ja voi pakottaa yläkroppaa krymppyyn. Samoin painojakaumat voi hieman muuttua, eli painetta tuleekin käsille ja hartioille eri tavalla kuin aiemmin.

PS. Parin lenkin jälkeen nostin satulaa vielä 2mm ja katsotaan taas mihin suuntaan fiilikset vie. Teen varmaan vielä kolmannen osan, jossa sitten arvioidaan lopputulosta.