Työmatkaturvallisuus

Työmatkatempo on mun treenin peruspilari. En voinut kuvitellakaan 10v sitten ajavani työmatkaa fillarilla, saati sitten ylimääräistä lenkkiä ja vieläpä ympäri vuoden. Tämä mahdollistaa huomattavan paljon tasaista kevyttä perusrasitusta. Ja kun toiminta on toistuvaa, niin kilometrejä kertyy paljon. Pikkuhiljaa kalustoa on päivittynyt ja lenkit pidentyneet entisestään. Matkalla kiinnitän monesti huomiota turvallisuuteen. Kaikki tuttujen kaatumiset (pl kisat) on tapahtuneet pyöräteillä. Työmatkapyöräily on mahtavaa, se piristää ja virkistää aamulla yllättävän hyvin. Ja kun vaatetus on kunnossa, niin harvoin huono sääkään haittaa ajamista.

Salossa on hienoa, kun pyöräteitä on varsin hyvin ja asutusta vähän. Lisäksi oma työmatka on suorinta reittiä vain reilu 2km, joten pystyn muuttelemaan lenkkiä mielin määrin. 

Punaisella reitti, Oranssilla vaihtoehtoa, Mustalla ekstra, Violetilla huono vaihtoehto

1) Vältä vilkasliikenteisiä pyöräteitä

• Asuinalueilla on monta vaaratekijää pyöräteillä. Autot tulee pihasta, koiran ulkoiluttajia paljon. Lapsiakin on koulumatkalla välillä. Lapset on pienin este. Valottamat pitkän flexin päässä olevan koiranulkoiluttajat pahimpia ja pihasta tulevat autot taas ehkä vaarallisimpia. Tämän vuoksi olen koittanut valita pyöräteitä, jotka eivät mene suoraan vilkkaiden asuinalueiden keskellä. Muutamassa rauhallisessa paikassa ajan tiellä, kun tiedän että koiran ulkoiluttajia on aina ja pihoista tulee yksittäisiä autoja. Salossa pyöräteillä ei ole ruuhkaa, joten sitä ei tarvitse varoa.

2) Vältä kouluja ja päiväkoteja 

• Koulujen läheisyys on todella hankala. Koululaiset eivät ole suurin hidaste tässäkään, vaan se valtava automäärä, kun lapsia kuskataan kouluun. 

3) Vältä "vaarallisia" risteyksiä

• Itse olen kiertänyt muutaman vaarallisen risteyksen. Nämä ovat usein teitä, joista autot kääntyy oikealle, jolloin kuljettaja katsoo vain vasempaan tuleeko sieltä muita autoja ja yrittää kääntyä. Mutta silloin eivät katso ja huomioi lainkaan oikealta tulevaa pyöräilijää, vaikka olisi mikä valoshow. Nämä risteykset voi olla toiseen suuntaan ajaessa taas aivan mukavia, kun silloin autoilija huomio pyöräilijän "väkisin".
• Kaikissa risteyksissä ei parane luottaa lakiin. Varaudu, että auto ei väistä. Yleensä autosta näkee, että se hidastaa tai saa katsekontaktin kuskiin tjms. Mutta jos yhtään epävarmuutta, niin hidastan varmuudeksi.

4) Vältä liikennevaloja

• Mun reitille osuu yhdet, enintään kahdet, liikennevalot ja niiden kiertäminen ei onnistu kovin helpolla. Mut tylsää taukoa tulee.

5) Riittävät valot

• Lakikin jo määrää valot eteen ja taakse. Tehon suhteen pyörätiellä pärjää pienelläkin tuikulla, pimeässä asfaltilla ehkä joku 400lm riittää. Taakse myöskin suhteellisen pienitehoinen valo riittää tuomaan huomion. Heijastinliivi on erinomainen. Loputonta vilkkuvalomerta en suosittele. Jos autoilija ei katso, niin ei se näe vaikka mitä olisi päällä. Toivon että myös kävelijät ja koiran ulkoiluttajat laittaisi jotain heijastinliiviä tai pientä led-valoa, niin erottuisivat paljon paremmin. Valojen suuntaus on tärkeää pyörätiellä. Kypärävalot saisi kaupunkikäytössä lähes kieltää. Saksassa on stvzo standardi, jossa on ideaa.

  

  MCarbon: Kuvassa Lupinen SL AF "lyhyet ja pitkät" valot. Voi vain kuvitella, miten huonosti suunnattu ja hajavaloa päästävä tehovalo häikäisee pyörätiellä.

6) Älä aja maksimia pyöräteillä, siellä on muitakin

• Tämä ohje nyt koskee muutakin ajoa kuin työmatkaa. Pyöräteissä on eroja, eli on tietenkin isojen teiden varsilla olevia pyöräteitä, joissa voi riehua aika vapaasti. Pyörätiellä voi tulla mitä vaan vastaan, lapsia, koiria, kävelijöitä. Muu liikenne voi tulla ja mennä ihan miten sattuu, ei ole selkeitä kaistoja, jonoja tai suunnan vaihtoja

7) Reittiä kannattaa muutella fiiliksen mukaan

• Jos huomaat, että joku paikka on vaarallinen tai ikävä ajaa, niin kiertotie löytyy kyllä. Kiertotiestä tulevaa ylimääräistä aikaa taas voi koittaa lyhentää jostain muusta kohdasta. Ikävät ja tarkkaavaisuutta vaativat paikat ei oo kivaa ja rentouttavaa työmatkaa.
• Eikä aina kannata ajaa ihan samaa reittiä. Koitan tiettyinä päivinä muuttaa reittiä ja joskus ihan hiekkateitä yms.

8) Vähän siimaa aikataulun suhteen

• Tämän vuoksi mulla on lopussa sakkolenkki, jota ajan muutaman minuutin suuntaansa. Eli välillä on hidas sää ja huonot tuulet. Renkaita ei ole juuri puhkeillut, mutta viivästyksiä voi aina tulla. Töistä myöhästyminen ei ole kivaa. Välillä pohdin, että onko tää homma parin minuutin ekstra-ajosta kiinni, mutta kai se on periaate, et ajetaan koko rahan edestä.

9) Työkalut

• Minityökalua olisi ehkä hyvä kantaa mukana ja mahtuisi kyllä laukkuun. Mutta toistaiseksi olen pärjännyt ilmankin. Paikkausvaahto on kätevä ja nopea. Kerran olen 6v aikana tarvinnut.

10) Älä kanna reppua

• Itse ainakin vihaan reppua selässä. Se hikoiluttaa, painaa ja hankaa. Hankin irrotettavan tarakan, johon saa kliksautettua helposti laukun kiinni. Tarakan saa helposti irti viikonloppulenkille. Vanhassa työmatkapyörässä taas etukori, jossa pidän reppua.

📷 Vaimo sattui kerrankin samalle matkalle

11) Vaatetus helpoksi

• Helpot vaihtoehdot ja kaikki tarjolla. Ettei aamulla tarvii alkaa etsimään ja pohtimaan.
• Vaatetuksen tyyli riippuu matkasta ja vauhdista. Aluksi pukeuduin melko normaalisti ulkoiluvaatteisiin. Mutta matkat pidentyneet, joten nykyään ihan täysi ajovaatetus käytössä. Silti tykkään, että kerroksia ei ole loputtomasti. Hieman vilpoinen mieluummin kuin kuuma, ettei tule hiki. Vauhdilla voi sitten vaikuttaa oman lämpöön jonkin verran. Ja tykkään että töissä vaatteet saa nopeasti pois. Talvikengät on mukavat, kun ei tarvii kengät päällisiä. Sama juttu takkien kanssa, koitan selvitä yhdellä aluskerroksella takin alla, ettei olisi niin monimutkaista.
• Vettä pitävät nilkkamalliset ajokengät on aivan ehdottomat.

12) Varaudu talveen nastarenkailla

• Ennen ajelin talvilenkit ilman nastoja, mutta työmatkalla en halua yhtään ylimääräistä jännitystä, joten nastarenkaat edessä ja takana lähes välttämättömät. Kahdet kiekot helpottaa nastarenkaiden kanssa pelaamista.

13) Ajan kevyesti, mutta ei se välttämätöntä ole.

• Mulla treenien tilanteeseen sopii parhaiten kevyt ajelu. Se myös mahdollistaa pidemmän lenkin, kun ei tarvii käydä suihkussa. Toki mahdollisuus suihkuun on, jos innostuu tai haluaakin tehdä jotain vetoja. Jossain vaiheessa voi olla tarvetta nostaa tehoja ja ajaa hieman kovempaa, mutta nyt tämäkin riittänyt.

14) Lukitse pyörä

• Vaikka kuinka hyvin lukitsee fillarin, niin näkyvältä paikalta joku sen nappaa. Töissä kannan fillarin sisälle ja pidän silti lukossa. Päivystyksessä vien nykyisin sisätiloihin. Kerran jätin lukittuna ja vaijerilla kiinnitettynä pihalle ja pöllittiin heti. Ongelma on, jos ei ole järkevää fillarin säilytyspaikkaa. Huonompi työmatkapyöräni on ikivanha mummopyörä, jossa pitkä ja matala stemmi ja suora tanko. Asento on yllättävän hyvä ja fillari rullaa, painostaan huolimatta, hyvin. Kyllä huonollakin fillarilla voi ajaa, jos vaihtoehtoja säilytyksen suhteen ei ole.

15) Näytä esimerkkiä

• Näytä kääntymisen suuntamerkit käsillä. Käytä kyprää. Soittokelloa ei ole, mutta huudahdan jos joku tiellä. Olen kokeillut useampaa kelloa, mutta lähestulkoon aina liian heikko ääni tai huono käyttää paksuissa hanskoissa. Lisäksi iäkkäät ei kuule kilinää ja nuorilla tulpat korvissa, niin hyöty vaihteleva muutenkin.