Tehon vaikutus rasitukseen

Otsikko on tarkoituksella noin päin tällä kertaa. Nyt ei ole puhe siitä mitä FTP on 3h kisaamisen jälkeen. Kyse on siitä miten erikuntoisilla rasitus jakautuu samoilla FTP% lukemilla ajaessa eri tyyppisesti. Esimerkkinä voisi olla 

Kuski 1: Vuosia harjoitellut pyöräilijä, FTP 330w.

Kuski 2: Juuri pyöräilyn aloittanut, FTP 180w.

Mekaaninen työ

Energiankulutuksen puolesta 4h reippaassa pk2 ajelussa (75%FTP) ajaessa kuski 1 kuluttaa noin 3500kJ ja kuski 2 vain 1900kJ eli yli 1500Cal vähemmän. Matkaa kertyy kuskilla 1 myöskin reilusti enemmän luokkaa 145km vs 110km.

Fysiologinen vaste

Kuskille 1 4h pk2 ajelu on toki raskas, mutta ei pitäisi olla mikään mahdoton. Tätä voisi myös toistaa päivästä toiseen viikon. Aloittelevampi kuski 2 taas ei välttämättä jaksaisi ajaa millään teholla 4 tuntia putkeen ilman taukoja. Puhumattakaan seuraavasta päivästä.

Kuskilla 1 aerobinen kynnys lienee suhteessa huomattavasti kuskia 1 korkeampi, vaikkapa 85% v 77%. Tästä aiheutuu energia-aineenvaihdunnallisesti eroa. Kuski 1 pääsee aika lähelle perinteistä rasva-aineenvaihdunnan maksimia joka kilpailijoilla ~60% Vo2max ja harrastelijoilla ~50%Vo2max (tutkimus). Huomaa että näissä käytetään vo2max lukemaa, joka taas ei ole sidoksissa FTP tai AerK kynnyksiin. Mutta tästäkin seuraa, että energiat loppuu helposti kesken kuskilta 2, jos ei tankkaa jatkuvasti. Kuskilla 1 taas ei niin justiinsa syömisen, toki hiilihydraattiakin palaa absoluuttisesti enemmän, kun kokonaiskulutus on isompi. Ja lisäenergia pitää virkeänä.

En ole InScyd kannattaja, mutta heillä on siististi toteutettu taulukko:

InScyd

Eli tossa siis 260w Vo2max henkilön rasva-aineenvaihdunnan ja hiilihydraattikulutuksen graafi. Tutkimustiedon perusteella pitänee kyllä suhteellisen hyvin paikkansa. En tosin suosittelisi sen perusteella treenejä. Mutta idea kuitenkin selviää. Eli mitä lähemmäs maksimia mennään, niin sitä pienemmäksi rasvanpolton osuus kokonaiskulutuksesta käy ja aerobisen kynnyksen tuntumassa absoluuttisesti korkeimmillaan. Laihdutukseen ei niin väliä, mutta hyvä tietää.

Myöskin pk2 laskeminen on hankalaa, sillä kuskilla 1 ei tapahtune kovin voimakasta cardiac driftiä, kun taas kuskilla 2 lopussa mentäisiin jo hyvinkin korkeilla sykkeillä. Jos taas treenin tekee sykkeen perusteella (joka ehkä aloittelijalla järkevämpi), niin kulutus vähenee entisestään.

Eli vaikka lenkki on biomekaanisesti aivan eri luokkaa kuskilla 1, niin fysiologisesti vaste on huomattavasti pienempi. 

Hermostollinen rasitus

Tällaisessa reippaassa lenkissä ei merkittävä hermostollista rasitusta tule, eikä niin suoraa eroa ole. Toki Kuski 2 ei ole tottunut tähän ärsykkeeseen ja voi toki rasittua hermostonkin puolesta. Kuskille 1 taas lenkki oli peruskauraa. Toki voi spekuloida, että kuskilla 2 voi lopussa mennä ajaminen jo junttaamiseksi ja pyörittämisen lennokkuus vähenee. Silloin rasitus jakautuisi hermostolle eri tavalle quadranttianalyysissä.

Yhteenveto

Tässä on yksi syistä, miksi kovemmilla kuskeilla on "helpompi" polarisoida treenaamista. Kuskilla 1 60-105% väli on 150w, kun taas kuskilla 2 sama väli on 81w. Eli kevyen ja raskaan vaihteluväli on paljon vähäisempi. Rauhallisella ajolla kuskin 2 vauhdit jää hyvin mataliksi ja energiankulutus lähes olemattomaksi.

Mekaaninen työ on merkittävä rasittaja. Vaikka fysiologinen vaste 2h kevyelle lenkille olisi pieni, niin  kovakuntoiset voi ajella "palauttavat" lenkit hyvinkin paljon heikompien kanssa, kun mekaanista rasitusta tulee kuitenkin ja jalkojen pyörittelyä. Kun tunteja tulee paljon, niin maksimaalista fysiologista vastetta ei voida hakea jatkuvasti. Osa on vain "tuntien keräämistä" ja valmistautumista seuraavaan harjoitukseen.