Kisojen turvallisuus

Facebookissa ollut puhetta kisojen turvallisuudesta.

Aina on ollu kasoja. Aina samat jutut. En usko et kasat edes lisääntyneet. Ja fillarit suhteessa yhtä kalliita (eli niin kalliita kuin vara ostaa). Mutta tietenkään ideaalimaailmassa niitä kasoja ei olis. Ihmiset olis tasa-arvoisia ja kun kaikki olis yhtä hyviä kaikissa asioissa ja osa-alueissa, niin kisoja ei edes tarvittais.

Mutta eroja on pyörän käsittelyssä, porukassa seilaamisessa, ryhmäajossa, kunnossa, tehoprofiilissa, kisa-aivoissa, psyykessä ja tunteissa. Osa geneettisiä, osa lapsuuden/kasvatuksen tuotosta, osa vuosien harjoittelun hedelmää. Monesta suunnasta tulee vaihtelua.

En syyttäs kasoista Zwiftiä, tai muita virtuaalisoftia. Jos joku nykyajan hapatus pitää syntipukiks saada, niin enemmän syyttäisin Youtube videoita, joissa neuvotaan änkemään ja tekemään sitä sun tätä. Etenkin toitottavat, et tanko pitää saada toisen eteen, niin silloin on tilan herra jne. Olemaan niin kuin Jenkkien isot pojat pienessä porukassa leveillä tasaisilla "kriterium" radoilla. Eli ihan perus itsekkyyttä, pitää päästä toisen edelle, vaikka olis liian ahdasta.

Ongelma

Kasoissa on monta syytä. Vahinkoja sattuu kokeneillekin, kun tarpeeksi monta planeettaa on oikeassa asennossa. Yks koheltaja voi kaataa 10 kilttiä kisaajaa. Jos ei ole tottunut ajamaan mutkia ja risteyksiä kovaa vauhtia, niin sen dynamiikka voi yllättää. Pyöränkäsittelyä vaaditaan kaatumisten välttämiseksi, sillä aina tilanne elää mutkissa, heilahduksia yms tapahtuu, on röpelöä tien pintaa ja milloin mitäkin yllätystä. Monet nykyään hyppii pientenkin kolojen yli. Pieni pyörän kevennys kyllä riittäisi ja olisi huomattavasti vähemmän riskialtista. Samoin tiukissa alamäissä monet siirtää kroppaa mahdollisen paljon eturenkaan päälle. Taakse ja alas menemällä saa paljon enemmän hallittavuutta ja säästää renkaita kun kuopissa voi joustaa enemmän. Toki eteen taivuttamalla pääsee hieman aerodynaamisempaan asentoon, mutta riittäisikö vaikka etummaisten etukumara-asento, he kun näkevät eteensä. Oman kiekon hajottaminen kolon takia on pienempi paha kuin 10 fillarin ja kuskin rikkominen. Ja jos irtiotto lähtee ja on porukan keskellä, niin sit ei auta kuin odottaa siltausmahdollisuutta nätisti omalla paikalla.

Ei varmaan oo totuttaa. Mut kasoja on ollut aina ja tulee myös olemaan. Etenkin Kat2 luokassa suhteessa ehkä enemmän, mutta kyllä elitessäkin kolisee, mastereissa kolisee ja proffilla vasta koliseekin. Jos on paljon porukkaa ja menohaluja, niin vahinkoja sattuu.

Ja valitettava fakta on et koheltajia riittää aina, kisa vie mennessään. eli vaikka olis taitava, kokenu kuski, niin jotkut silti sählää enemmän kuin toiset.

Teho / Nopeus

"Ennen oli paljon kuskeja, joilla ei fysiikka riittänyt ja sitten tehtiin kaikenlaista, nyt fysiikkaa on yhdellä sun toisella paljon enempi kuin ennen vanhaan ja menohaluja sitä myöden"

Mä ajattelisin fysiikan paranemisen johtuvan tehopohjaisesta talvi- ja kesäharjoittelusta. Nykyään perustaso on noussut paljon harrastajissa ja perustason kisaajissa. Tehomittarit on niin halpoja, että ne on kaikkien ulottuvilla. Ne mahdollistaa tehokkaan harjoittelun ihan valmiiden kaavojenkin mukaan. Ehkä vielä tärkeämpi muutos on talviharjoittelu. Ennen kukaan ei ajanut muuta kuin kevyttä pk1 ajelua ja ehkä hiihtoa talvisin. Nykyään talvisin ajetaan tehopohjaisia koviakin treenejä pitkin talvea. Tämä mahdollistaa kovassa kunnossa olemisen jo heti alkukeväästä. Ja sitten kun jatkaa tehotreenejä kesällä, niin kunto on varmasti parempi kuin aiemmin.

Asiaa sivuten Cyclingnews juttu.

Järkevällä kovalla treeneillä saadaan kunto varsin hyväksi jo kohtuullisilla harjoitustunneilla. Tämän vuoksi perustaso on mielestäni noussut. Ja objektiivisesti voi arvioida, kun katsoo ihmisten lenkkinopeuksia yms. Samoin kisanopeudetkin hieman nousseet. Kisanopeuksissa ei niin suurta eroa, kun huippujen treenimäärät ei ole nousseet niin paljoa, eikä treenaaminen ole varsinaisesti mullistunut, se on vain helpottunut.

Aerodynamiikka on myös esillä paljon. Se on parantunut monesta paikasta, joten vauhdit kasvaa ja eron saaminen entistä vaikeampaa. Samoin muitakin marginal gains tyylisiä muutoksia tullut. Kaikilla näillä on oma vaikutuksensa. Ennenkin näitä toki oli, mutta nykyään tietoa helpommin saatavilla.

Estokeinot

Ei kielletä Zwiftiä, ei kielletä aeroa, ei kielletä tehomittareita. Eikä kielletä kisaamista.

Mut tietenkin (joukko)kaatumisia pitäis minimoida. Mun mielestä olennaista on kisakokemus. Eli kannatan edelleen portaittaista etenemistä. Eli Kat2 luokkaan pääsee, kun ajanut joko kat3 kisoja tai paikalliskisoja tai isompia yhteislenkkejä. Eliteen taas kun osoittanut kat2 luokassa pärjäävänsä hyvin, eli pisteillä. Ja luokkasurffailu on turhaa, kun vaihtaa luokkaa, niin siellä sitten pysytään. Etenkin SM kisoissa tämä tärkeää, kun siellä on ammattilaisia samalla reitillä. Sama koskee myös ratapyöräilyä yhteislähdöissä. 

Isoihin kisoihin on kiva mennä kokeilemaan omaa kuntoa muita vastaan, mutta ongelma on siinä, että mennään liian kovaa ja tipahdetaan jossain kohtaa. Kaikenlaisten rakojen kiinniajaminen on hankalaa takana oleville. Soitellen sotaan ei ole kisaa kunnioittavaa toimintaa. Jos ei valmistaudu kunnolla, eikä edes aio ajaa loppuun asti yksittäistä kisaa, niin voisiko ajaa ensin vähä helpompia kisoja.

Enkä väitä et oisin itse synnitön, mut jos jotain pitäis suositella, niin toi portaittainen eteneminen. 

Tuomarilinja on varmasti hankala. Joinain vuosina keskiviivan ylittämisesti tuli heti sanktiota. Ei sekään kovin toimivaa ollut. Eikä tuomarit voi nähdä kaikkea. Jälkikäteen rangaistukset on myöskin vähän hankalia. Ihmisten kertomukset tapahtuneesta voivat olla hyvinkin kaukana objektiivisesta totuudesta. Videokuvaa ei ole joka kolarista ja sitä edeltäneistä tapahtumista. Toki näistä videoinneista voi aina oppia jotain. 

Kisajärjestäjät voivat vaikuttaa reittiin, jotka kuitenkin usein varsin perinteisiä. Radalla on muutama asia jotka vaikuttavat hieman turvallisuuteen. Kovavauhtisissa alamäissä risteykset, joissa reunakanttareita tai keskisaarekkeita on vähän turvattomia. Hiekkaa en näkisi turvattomaksi. Välillä hyvä lisä kisoihin. Etenkin Porvoon vanha hiekkatieylämäki.  Eli hiekka on ok, jos sillä selvä funktio, ylämäki tai hyvien reittien muuten mahdollistaminen. Porvoossa tänä ollut hieman kiikun kaakun. Ei niin ratkaiseva, mutta aiheutti paikan hakemista ennen pätkää. Tietenkin suhteellisen hyvää asfalttia saisi olla ja sitä sun tätä, mutta ei ne kaatumiset radasta johdu. Kapea pätkä pyörätietä, kuten Lattomeressä on vähän tylsä, mutta ei lainkaan vaarallinen. Maalin sijoittaminen mäen päälle on on tietenkin ikävä "kirimiehille", mutta rauhoittaa hieman loppua. Radan suhteen kuskeille ajatuksena voisi olla, että harvoin ratkaisut tehdään risteyksissä tai alamäessä, joten niissä ei tarvii änkeä. Ja sitä paitsi pieni rako helpottaa risteyksestä kiihdyttämistä ja vauhdin säilyttämistä.

Olen jo junnuna ihmetellyt kun ihmisillä oli erikseen kisakiekkoja yms. Itsellä oli lähinnä kisakiekkoina jotkut huonommat ja samoin fillarin suhteen. Lenkeillä on kiva olla hieno pyörä, mutta kisoissa se ei ole välttämätöntä. Vakuutus ei kuitenkaan korvaa, petosta en suosittele. Eli fillari kisoissa hieman maksukyvyn mukaan.

Kuntoajot

Kuntoajot on yksi hyvä tapa harjoitella kisaamista. Näihinkin toivon ryhmäosaamista, mutta vapaaksi riistaksi koen. Osassa on vakionopeusryhmät, mutta useita on vapaalla vauhdilla. Nämä on kisakuskeillekin hyviä treenejä ja muutamat joukkueet on näihin osallistuneetkin. Forssan Suvi-ilta ja Tammisaaressa Eteläkärjen ajot on itsellekin tuttuja. Näissä kisaaminen on hieman erityyppistä, tasaisempaa vuorovetoa. Hyvää harjoitusta kuitenkin. Kannattaa vaan huomioida, että heti alkuun yleensä pudotetaan mahdollisimman iso osa porukasta. Tämä ei sinällään haittaa ketään, itselle sopivaa porukkaa on aina. Toki mahdollisimman pitkälle kannattaa pyristellä, mutta turvallisuuden rajoissa. Reippaasti kokeilemaan! Perinteinen kauhujen kisa on ollut Virossa Tartu Rattaralli, jonne pääsee kuka vaan ja väkeä piisaa valtavasti. Alussa meno varsin hektistä, mutta kovimmat juhlii jälleen lopussa.

Paikalliskisoja ei järjestetä monessa paikassa, etenkään yhteislähtöjä. Mutta jos tällaisia pidetään, niin niitä kannattaa kokeilla.