NP eli normalized power

NP on Andrew Cogganin keksimä rekisteröity tuotemerkki. Se esiteltiin vuonna 2006 kirjassa ”Training and Racing With a Power Meter”. Eli ikivanhasta peruskalliosta ei ole kyse. Stravassa on hieman vastaava weighted power. Tässä kaava on hieman erilainen ja lukemat etenkin kisoista pienempiä kuin virallinen NP. 

Nämä lukemat kuvaavat lenkin fysiologista rasitusta enemmän kuin AP eli average power. Fillari liikkuu kyllä suhteellisen loivapiirteisessä maastossa keskiteholla eikä NP:llä, mutta kovat tehon vaihtelut rasittaa kroppaa ihan eri tavalla. Kisoissa tehoja tuotetaan erityisen epätasaisesti ja niissä AP on varsin matala suuresta 0w ajasta johtuen. Näissä NP kuvastaakin selvästi paremmin rasitusta, kun se huomio maksimaaliset repimiset paremmin. Aika-ajossa taas keskiteho pyritään pitämään mahdollisimman korkeana ja turhia repimisiä välttämään.





Matikka

Kaava:
1) laske edellisen 30s keskiteho (joka sekunti)
2) korota tulokset potenssiin 4
3) valitulta ajalta (koko lenkiltä) laske keskiarvo näistä ^4 lukemista
4) ota tästä luvusta neljäs juuri ^0,25



Tämä laskutoimitus kuulostaa järjettömälle. Miksi korottaa potenssiin 4 ja sitten neljäs juuri. Logiikka meneekin siinä, että :
300w^4 = 8100000000
100w^4 =   100000000

Ja keskiarvo lasketaan siis näistä luvuista ja vasta sitten otetaan se neljäs juuri.

Esimerkki. Jos molemmilla tehoilla ajaa 30s, niin keskiteho on 200w, mutta NP (tietysti pitäisi laskea joka sekunnilta erikseen, mutta en jaksa) on luokkaa [(300w^4 + 100w^4)/2]^0,25 = 253

Eli siis kovien tehojen neljäs potenssi kasvattaa keskiarvoa moninkertaisesti enemmän kuin pienten lukujen. 

Strava käyttää Phil Skiban xPower lukemaa. Sen on hieman hankalampi laskutoimitus ja käyttää 25s eksponentiaalista keskiarvoa suoran 30s keskiarvon sijasta. Muuten samalla tavalla lasketaan.

Ominaisuudet

NP avulla lasketaan muutamia jatkoarvoja. Helpoimmasta alkaen:

VI (variability index) eli NP/AP. Kertoo siis kuinka vaihtelevasti lenkki on ajettu.

IF (intensity factor) eli NP/FTP. Kertoo kuinka lähellä maksimia on ajettu. Sinällään yli 1 arvotkin on mahdollisia.

Hankalin on TSS, johon on pitkä kaava. Tämä ansaitsee ihan kokonaisen oman jutun tärkeytensä vuoksi. 

Kahdella aiemmalla arvolla ei juuri virkaa ole, mutta TSS on tärkeä.

NP lukemaan ei vaikuta kuskin ftp
NP perusteella ei voi arvioida ftp:tä
NP soveltuu heikommin alle ~60min suorituksiin


Ongelmat


20-60s kovat kirit nostaa lenkin NP lukemaa kohtuuttomasti. Teräviä kirejä ja mäkiä sisältäviä lenkkejä kutsutaankin englanniksi NP bustereiksi. Eli niissä rasitus ylikorostuu. (800w^4 on valtavasti ja nostaa keskiarvon suhteettoman kovaksi)


Tässä esimerkki:

Wringer. 30s kirit lyhenevin tauoin. Raskas treeni, mutta ei 2h rasitus vastaa 293w, etenkin kun keskiteho vain 214w 🙅🏻‍♂️

Sitten taas riittävän lyhyet kirit ei näy NP lukemassa. Vaikka nämä rasittavan kroppaa hyvinkin paljon, niin NP ei nouse vastaavasti. Juuri edellisessä TS kortteleiden tekstissä mainitsin tätä. Hyvänä treeninä tätä todentamaan on yllätys yllätys korttelitreeni.

Saman mittainen treeni, sama AP, mutta 60w matalampi NP! Hieman kevyempi treeninä, mutta kaukana kevyestä. 5s maksimikiri 30s välein, tauko varsin löysä, joten 30s keskiarvo (toka käyrä) pysyy tasaisena. Eli ei tule keskiarvoa nostavia valtavia lukuja.

Yhteenveto
Maailma ei mullistunu tästä tiedosta, mutta perusjuttujen tausta on hyvä tietää ja koitin hieman avata. TSS laskuja ja PMC jatkotulkintaa tiedossa joskus,