Lihastyötä tehdään muutamalla eri tavalla, riippuen mitä seurataan. Lihas joko supistuu, venyy tai pysyy mitaltaan samana. Samoin nivel joko ojentuu tai koukistuu. Lisäksi passiivisesti voidaan venyttää.
Kolme päämuotoa (joista kaksi on isotonisen "alamuotoja"):
Isometrinen lihassupistus
Tarkoittaa, että nivelet ei liiku ja lihas ei pitene tai lyhene. Eli siis lankutukset, pidot ja esimerkiksi seinän työntäminen. Näitä käytetään etenkin kuluneiden nivelten kuntoutuksessa. Saadaan siis lihasta vahvistettua, mutta rajoitettua nivelen ärsytystä.
Isotoninen lihassupistus on lihaksen pituutta muuttavaa ja niveliä liikuttavaa liikettä. Jaetaan:
Eksentrinen eli lihasta pidentävä liike. Tulee monissa jarruttavissa liikkeissä. Eli hypyistä laskeutuessa yms. Monesti ajatellaan, että DOMS (Delayed-Onset Muscular Soreness) johtuisi etenkin eksentrisestä rasituksesta. Käytetään paljon kuntoutuksessa ja jänteiden vahvistuksessa.
Konsentrinen eli lihasta lyhentävä liike. Perinteinen lihassupistus siis. Esimerkiksi hauiskääntö. Tämä on sitä normaalia treenattavaa liikettä.
Lisäksi muutama lisätermi:
Isokineettinen eli vakiovauhdilla tapahtuva liike. Lähinnä kuntoutuslaitoksissa voi olla laitteita, jotka vastustavat samalla vauhdilla vaikka kuinka kovaa vetäisi jne. Voi tietenkin kuvitella fillaroidessa vakiokadenssilla ajamista.
Passiivinen liike on lähinnä venytystä. Etenkin, jos toinen ihminen liikuttelee raajoja jne.
Aktiivinen liike on itse aiheutettua. Normaalia liikettä siis.
Fleksio: Nivelen koukistuminen. Nämä koukistus-ojennus suunnat välillä hieman hassuja.
Ekstensio: Nivelen suoristuminen.
(On toki kiertoja ja muitakin suuntia, mutta nämä tärkeimmät)
Voima
Lihasten voimakkuus näissä liikkeissä menee juuri päinvastoin kuin kuvittelisi. Eniten voimaa on eksentrisessä eli venyttävässä liikkeessä, sitten isometrisessä ja vähiten voimaa konsentrisessa eli koukistuksessa.
Voima
Lihasten voimakkuus näissä liikkeissä menee juuri päinvastoin kuin kuvittelisi. Eniten voimaa on eksentrisessä eli venyttävässä liikkeessä, sitten isometrisessä ja vähiten voimaa konsentrisessa eli koukistuksessa.
Energian käyttö taas on loogisempi. Eli eniten energiaa kuluu konsentriseen, sitten isometriseen ja vähiten energiaa kuluu eksentriseen.
Tacx Neo
Yksi tekstin pääasiallinen muusa oli kun Tacx Neo trainerin ominaisuudet, joita tuli 2017 päivityksissä. Siinä voi kytkeä isokineettisen tai isotonisen valinnan päälle. Näissä ei ole mielestäni päätä eikä häntää, mutta onpahan olemassa. Isokineettisissä ilmeisesti kadenssi pystyy suht vakiona vaikka millä wateilla ajaisi, mutta se on taas vakioitu nopeuteen (mitä se on sisäpyöräilyssä?). Isotonisessa taas voiman vaatimus on tasaisempaa ympäri kampikierroksen valitulla teholla. Isotoninen vastus voisi toimia ehkä yhden jalan pyörittämisissä (enemmän rasitusta nostovaiheessa), mutta ~saman saa hoidettua sillä että valitsee pienen vaihteen (eli hitaan vauhtipyörän). Tällöin luonnostaan voima jakautuu tasaisemmin kampikierrokselle. Isokineettisessä en näe mitään käyttöä itselleni, helpompi valita teho tai vastustuskulma ja sitten vain jurnuttaa toivotulla kadenssilla.
Näihin liittyen toivoisin, että Zwift harjoituksiin voisi tehon sijasta käyttää myös vastustasoa. Hieman kuin ylämäen kulma, mutta vaikka trainerin suhteen vastus 0-100%. Eli sama asia, kuin vanhoissa trainereissa tankoon laitettava vipu, spinning pyörissä ruuvi tai trainereiden apissa/garminissa yms oleva vastaava lukema. Vakiovastus tehon sijasta auttaisi kiritreeneissä ja muutamissa muissa yksittäisissä treeneissä, joissa teho on yksilöllinen ja vaihteleva, mutta tarvitaan sopiva pohjavastus.
Huomio
On huomioitava, että lihaksia on joka puolella. Eli kun niveltä koukistetaan, niin sen puolen lihakset lyhenee, mutta toisen puolen lihakset venyy. Yleensä nämä venyvät lihakset ja muutkin myös tukevat ja jarruttavat liikettä hieman. Eli harvoin tapahtuu pelkkää konsentrista lihaksen supistumista. Toki yhdessä lihaksessa näin on, mutta kokonaisuutena ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi