TS korttelit on ajettu lähes samalla radalla jo hyvin monta kymmentä vuotta. Ei paljon esittelyjä kaipaa. Tänä(kään) vuonna ei kuulunut maantiekappiin. Itselleni tällä kisalla on huomattavan iso tunnearvo. Lähimpänä kotikisaa, pitkät perinteet ja reittiprofiili tekevät siitä erityisen. Tämä on siis hyvin perinteinen tasainen kortteli ja poikkeuksellisen paljon katsojia. En edes tykkää kortteleista, mutta tässä on sitä jotain.
 |
| Turun ydinkeskustassa vähä reilun 1km reitti, jossa U käännökset molemmissa päissä. |
Tietenkin hieman haastava paikka järjestää kisat, joten luokkia rajattu. Vain M-elite, N-elite ja M-16.
Suunnitelma
Viime vuonna oli varsin vähän osallistujia ja samaa epäilen tänäkin vuonna (lopulta viivalla oli 40), kun ei kaikkia ei kiinnosta kortteliajo. Meillä seurasta tähän kisaan vain yksi joukkuekaveri, loput säästeli sunnuntaille. Mitään joukkuetaktiikkaa ei ollut ajatuksena. Lähellä kärkeä pitäisi pysyä, niin pääsee vähemmällä rakojen sulkemisella, vaikka vetohommiin joutuisikin. Irtiotto ei ole varsinaisena tavoitteena, sillä korttelissa ne on jopa hankalampia kuin muuten. Syöminenkään ei tunnin kisassa oli niin justiinsa. Pyrin kyllä ottamaan pari geeliä kisan aikana. Yleensä pääsuoralla ehtii kyllä. Samoin juomaa riittää yksi pullo.
Toteutus
Totuus on tarua ihmeellisempää. Akilleen kovat ammattimiehet pisti vauhtia kehiin. Puolet porukasta tiputettiin ekalla kierroksella ja jälleen puolet muutaman seuraavien kierrosten aikana. Mulla kävi tuuria kun edessä ei tullu katkeamisia vaan olin juuri riittävän edessä. Mulla riitti omia huolia. Ilmeisesti takakiekko oli karvan vinossa, niin takavaihteet ei pysyny yhtään paikoillaan putkelta kiihdytellessä. Tämän takia risteykset oli ihan hirveitä ja aina jäi vähän rakoa. Lisäksi mutkat ajettiin perällä vähän eri tahdissa ja linjoilla kuin olisin itse halunnut. No kisa eteni hyvin ja tasaantui. Sit kun noin 15 kierrosta kisaa jäljellä, niin takasuoralla joku pamahti sivusta takakiekkoon ja se vääntyi pikalinkusta aivan täysin. Sain korjattua itse ja mentyä neutraaliin, mutta se ei enää tietenkään kelvannut neutraalin syyksi… sain lopulta vielä dnf enkä liputuksen. Eipä tän kisan lopullisella sijoituksella niin väliä. Mutta 10 joukoon uskoisin kyllä taas päässeen, jos vain olisin sinne asti päässyt. Jalat toimi hyvin. Tänä vuonna muuten keskari oli 43,7 verrattuna viime vuoden 41,3kmh.
Sen verran haipakkaa mentiin kisassa ettei juuri tullut juotua tai sokereita seurattua. Näin kyllä ketä oli irti, mutta ei kiinnostanut. Selviämiskamppailua enemmänkin. Jos vaihteet olisi toimineet, niin huomattavasti helpommalla olisi kyllä päässyt, kun nyt joka risteyksessä jäi väliä, mikä piti ajaa kiinni. Jaksoin kyllä yllättävän hyvin.
Sijoitus ois periaatteessa ollut 13, mut siis dnf virallinen.
Lämmittely
Nyt oli vanhan ajan traineri ja ajoin sillä hyvät omat lämmöt.
 |
| 40min mukaelma omasta lämmittelytreenistä. Kadenssin nostoja ja pari minuutin kynnysvetoa. Meinas kuuma tulla 🥵 |
Data
 |
| Yllättävän matalat tehot. Sykkeet kohdillaan, w`bal tasapainossa |
 |
| Tässä korttelin ydin. Tehojakauma alueittain ei erityinen, vaan 25w jakauma aivan yläpäässä. Eli tehontuotto painottuu ”maksimaalisiin” kireihin joka risteyksessä. |
Sokerit
Aamun ja ennen kisaa suorastaan erinomaiset. 8u levemiriä taas aamulla ekstraa. Lounas klo 1140.
Yllätys yllätys, kun kisa alkoi niin vituiksihan se meni.
 |
| Puuropommia ajomatkalla vähä ennen yhtä. Sit insuliinia 3u ennen lämmittelyä. Sit tipahti, silti startissa 2u reiteen ja geeli. Lopussa sokerit melkein 15. Onneks kisan aikana ei ehtiny näkemään 🙈 |
Vaatteet
Lyhkäset vaatteet ja ohuet irtohihat. Linimentit pohjalla. Kesävaatteet siis.
Kuvat
 |
| 📸 Antti Ruotsalo |
 |
| 📸 Antti Ruotsalo |
Huomenna
Huomenna tiukemmat pikalinkut ja uutta yritystä. Simon muistoajot on maantiecupin kisa ja osallistujia enemmän. Tästä päivästä jäi kuitenkin ihan positiivinen fiilis, kun monta karsintaa selvitin ja kisa päättyis tekniseen ongelmaan, eikä jalkojen puutteeseen tai kaatumiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi