Huollot

Näiden kanssa tykkään touhuilla autotallissa. Aivan pienestä pitäen fillarin huollot on pitänyt tehdä itse, jos haluaa tehdä kunnolla. Huolsin seuralaisten fillareita ja muidenkin tuttujen. Mummopyörien ja muiden huonompien fillareiden huolloista en tykkää, kun niitä ei saa kunnon säätöihin kuitenkaan.

Nuorena kun oli paljon aikaa, niin takavaihtajat tuli purettua monesti ja kaikki jouset rasvattua. Nyt en ole enää samaa tehnyt, kun en uskoisi siitä olevan hyötyä, etenkään ajan käyttöön suhteutettuna. Mutta pientä säätöä fillarit vaatii toistuvasti, etenkin kun on useampi fillari taloudessa. Huolto-ohjeet ja räjäytyskuvat yms löytyy nykyään niin helposti netistä ja videoina youtubesta. Voimansiirrosta koitan pitää huolta, sillä se vaikuttaa suoraan ajon taloudellisuuteen. Muiden kanssa sitten tarpeen mukaan. 

Kiekkoja ei enää onneksi tarvitse itse kasailla, kun valmiina saa halvemmalla ja parempia. Sinällään kiekon kasaus ei ole kovin monimutkaista, mutta oikean mittaisten pinnojen valinta on lähempänä tähtitiedettä. Tehdaskiekkoja ei tarvitse rihdatakaan juuri. Kiekkojen laakereita en enää juuri rasvaile, vuoden parin välein olen kuitenkin laakereita kurkannut ja rasvannut. Vapaarattaan olen hieman putsannut ja ohutta rasvaa laittanut kerran vuodessa. Sekin turhan takia. Mavicin vapaarattaassa on vain kaksi kynttä ja vastapuolen hampaat aika harvassa. Reynoldseissa 6 kynttä ja hampaatkin tiheämmäsä. Jostainhan se halpuus tulee. Toisaalta hyvin toiminut, enkä tiedä kuinka paljon väliä tarttuuko veto 4 vai 6 asteen jälkeen...

Mavicin ja Reynoldsin vapaarattaissa melkoinen ero kynsien (2 vs 6) ja hampaiden määrässä. En sitä tiedä onko tehoeroa, mutta vähän eri vaikutelman kyllä antaa

Vaijerit ja kuoret vaihdan vuoden – parin välein. Suosittelen ehdottomasta vaijerin/kuoren katkaisuun niiden omia pihtejä, tulee paljon siistimpi jälki kuin sivuleikkureilla. Silti kyllä viilaan kuoren päät mahdollisimman tasaisen lopputuloksen saamiseksi. Näin kuori ei painuisi kasaan puristuksessa. Vaijereiden päät viimeistelen pikaliimalla ja kutistesukalla ulkonäkösyistä. Puristettavat tulpat on rumia kuin mitkä. Jaqwire tekee erinomaiset vaijerit ja kuoret. Shimanon vaijereiden pinta hapsuuntuu hyvin nopeaan, enkä enää niihn luota.

Tankoteipit on halpoja ja ne pitää fillarin siistinä. Jostain syystä silti säästelen niissä ja vaihdan vain pari kertaa kesässä. Ajan lähes poikkeuksetta ilman hanskoja ja tykkään perinteisestä korkkiteipistä. Kieputukseen on paljon ohjeita, mutta tekemällä oppii parhaiten. Kahvojen ympärille tekee kahdeksikon, niin kaikista siistein.

Ketjuja vaihdan varmaankin luokkaa 3000km välein. Syynään ketjuja rohloffin caliber 2 ketjumitalla. Kun kulumaa 0,075 alan harkitsemaan vaihtoa. En haluaisi odottaa 0,1mm kulumaa.
Cyclingtips sivustolla oli ketjun kuluman mittaamista syvää luotsaava artikkeli, suosittelen sitä, jos kiinnostaa: https://cyclingtips.com/2019/08/bicycle-chain-wear-and-checking-for-it/

Ketjua pyyhin kuivalla rätillä silloin tällöin ja lisään squirttia noin kerran viikossa. Uuden ketjun käyttöönotossa pesen sitä ensin kevyesti CRC:llä ja sitten saippualla ja sitten vedellä ketjupesurilla. Käytettyä ketjua putsaan sitruspuhdistimella tai pelkällä kuivalla rätillä. Yltiölikaisen ketjun pesemisessä käytän ketjupesuria, jonne lisään vain saippuavettä. Takapakkaa putsaan ihan ulkonäkösyistä. Putsaamiseen käytän sitruspuhdistinta, ohutta rättiä ja ohutta metallilevyä. Näillä mahtuu rattaiden väliin hankaamaan. Squirt on ollut aivan mahdottoman hyvää ketjuöljyä. Ei sottaa, kestää hyvin, halpaa ja lisäksi friction facts testeissä pärjännyt lähes parafiinin veroisesti. Ja kesto/hintatesteissä myöskin hyvin. En irrota ketjua pesuja varten, enkä käytä mitään erityisiä liuottimia. Puhtaana pysynyt hyvin. Sisällä trainerikäytössä en käytä Squirtia, kun se tuppaa hieman murustumaan lattialle. Ohuempi öljy riittää hyvin, kun likaakaan ei sisällä kerry ketjun pintaan.

Pakan kulumaa seuraan Rohloffin HG-check pakan kulumamittarilla. Mittauslaitten pystyisi toki itsekin tekemään, mutta toi aika kätevä, kun hyllyssä on muutama eri takapakka. 

Renkaiden kuluman silmämääräinen seuranta on suurimpia ja halvimpia Crr parannuksia. Kun rengas alkaa olla yhtään kantikas, niin vaihdan kumin. En tiedä uskaltaisinko ajaa mutkiin yhtä kovaa kantikkaalla renkaalla. Vielä ei ole tarvinnut jakaa niitä junnuille tms, johonkin ne on hävinneet. En ole mitannut kilometrejä, mutta ei niitä renkaita montaa paria kesässä kuitenkaan kulu. Ja hinnaltaan eivät maksa merkittävästi muihin kuluhin suhteutettuina. En vaihda kisoihin, vaan vähintään viikkoa-kahta ennen, että pinta ehtii saamaan kovuutta. Sisuskumeilla on jo varmasti toista vuotta ikää, ehkä nekin kannattaisi vaihtaa joskus, ennen kuin hapertuuvat...

Keskiön vaihdan 1-2v välein. Nykyinen on pressfit, eikä ole omaa prässiä, niin se hoituu veljen luona. En ole ostanut omaa prässiä, kun tarvetta niin harvoin ja toivon että se keskiön kiinnitystapa häviäisi. Ei ole kyllä onneksi narissut 🙉Vanhat kierteelliset oli paljon helpompia ja mukavampia vaihtaa, ihan vaikka varmuuden vuoksi.

Ohjainlaakeria en juuri rasvaa tai putsaa. Ohjainlaakeri on varmaan fillarin turhin osa, joku liukulaakerikin hoitaisi saman homman. Toki jos alalaakeri täynnä möhjää, niin ei sen putsaaminen iso homma ole. Nyt avasin ja putsasin. Ja likaa oli kertynyt kyllä paljon. Putsauksella ei vaikutusta toimintaa, fillari keveni ehkä 5 grammaa.

Pikalinkuille en tee oikeastaan mitään. Suihkasen rasvaa, jos kitisevät kiristäessä.

Polkimet saavat olla nykyään myöskin ilman huoltoa. Kaikki sisuskalut uusiksi, sitten kun alkaa krahnuttamaan. Wattipolkimiin en turhan takia viitsisi koskea ja faveron polkimiin saa sitäpaitsi hyvin varaosia, jos laakerit simahtaa.

Vaihdekahvoihin en koske, vanhempiin kahvoihin olen hieman suihkassut öljyä joskus, mutta niiden purkaminen ja kasaaminen on liian iso homma, eikä kovin tarpeellista tai suositeltuakaan. Yhdet Shimanon kahvat purin melko pitkälle ja sain kyllä toimintakuntoon Youtuben avulla.

Vaihteiden säätö on helppoa ja kivaa. Lopputuloskin selvillä käytännössä heti. Siihen löytyy paljon ohjeita, mutta idea on hyvin yksinkertainen. Joko vaijerinkuorta pidennetään eli vaijeria kiristetään tai toistepäin. Jos ei tiedä mitä tekee, niin vaimolle monesti sanonu et säädä toiseen suuntaan ½ kierrosta. Jos ei parane, niin sitten täys kierros toiseen suuntaan 😁. Sähkövaihteillakin samat onnistuu, mutta pitää hieman näppäillä ja lukea ohjeita. Nyt on tulossa sähkövaihteita varten langaton lähetin, niin saa päivitykset sun muut tarkistettua.

Jarrut. Maantiepyörässä en normikäyttöön kaipaa levyjarruja lainkaan, sadekisoissa ne olisivat kylläkin  painonsa arvoiset kultaa. Normijarrut on niin säätövapaat ja aivan riittävän tehokkaat. Jarrupalat kestää monta vuotta eivätkä vingu tai muutakaan. Levyjarrut on paljon hankalammat säätää ja jarruletkujen lyhennys ja ilmaus jne vaatii erillisiä työkaluja. Kotihommia kyllä nekin, mutta selvästi monimutkaisempia. Seuraavaksi mulla vuorossa GG fillarin jarruletkujen lyhennys ja ilmaus.

Hiilikuituosien kitkatahnaa en ole jaksanut ostaa, käytän jotain vanhaa hammastahnatuubia. Momenttiavainta käytän kaikissa osissa. En ole montaa vuotta omistanut, mutta kätevähän se kyllä on. Kierrelukitetta käytän ja muutamaa erilaista rasvaa + öljyä. Välineitä kertynyt vuosien mittaan melkoinen kasa. Osa jo ylimääräisiä, kun esim Eturattaiden kiristyksessä ei tarvita erikoistyökalua ja keskistandardit vaihtuneet moneen kertaan. 

Ei tolla paketilla ihan vielä päästä Tool box wars   / insta   kisassa pitkälle, mutta mä oon pärjänny aika hyvin. Toki perustyökaluja on paljon muitakin, noi erityisvehkeet lähinnä on työkalupakissa. Pakilla on ikää jo yli 15v ja hyvin toimii edelleen.

Tärkeimmäksi työkaluksi on muodostunut pieni meisseli, jolla saa särkittyä joka paikkaa. Laakerinsuojat, töhnä pikkukoloista jne jne. En siis käytä ruuvaamiseen vaan kaiken mahdollisen sörkkimiseen 😊

Kuvassa tärkeä meisseli. Mittakaavaa kertomassa 5mm kuusiokoloavain, joka varmaan seuraavaksi käytetyin työkalu