perjantai 24. tammikuuta 2020

Miten treenit ovat muuttuneet


Olen siis pyöräillyt aivan pienestä pitäen. Maastopyöräilyn aloitin isoveljeni perässä. Ensimmäiset vuodet olivat vain ajelua omalla porukalla ja joskus sain houkuteltua jonkun ala-astekaverin mukaan. Näillä ei kuitenkaan riittänyt intoa kantaa fillaria kiviröykkiöissä. Yläasteelle siirtyessä muutimme Hyvinkäälle, jossa innostuimme pyöräilystä vielä enemmän.
Siellä uskaltauduimme maastoyhteislenkeille ja sekös vasta olikin kivaa. Edelleen muistan ensimmäisen lenkin, kun en ollutkaan pikkurääpäleenä lähellekään hitain. Nopeasti kyselivät siitä sitten kisoihin ja aloin pyörimään M-16 sarjassa mtb kisoja ajamassa. Tällöin seura oli vielä Hyvinkään Ponteva, pyöräilyjaos. Tästä muutama vuosi eteenpäin säännöllistä lenkkeilyä ja perustimme kaveriporukalla pyöräilyn erikoisseuran: Hyvinkään Pyöräilijät.

MTB XC oli päälajini, treenit olivat normaalia ajamista. Sitten kun maantiepyörä tuli mukaan niin treenitkin monipuolistuivat.


Maastopyörä oli minulla pitkään treenivälineenä, kunnes sain hankittua maantiepyörän. Maantiepyöräkisoissa käymisen jälkeen huomasin, että maastopyöräilyhän on kuin vihaamani tempon ajamista, toisin kuin maantielinja-ajot.

 
 



Maantiepyörän myötä tutustuin sisäpyöräilyyn. Hommasin käytetyn sähkötreinerin ja aloitin sillä. Äiti potki yläkerrasta autotalliin, kun hurina ja vinkuna oli sitä luokkaa, että alakertakin oli asuinkelvoton. Autotalliin sai hyvän treenitilan sisäpyöräilyyn. Meillä oli jopa useamman kuskin “yhteistreenejä” siellä.

Aika paljon samaa löytyy edelleen fillarihuoneesta. TV koko sentään kasvanut. Trainerin johtoja joskus jopa kaipaan...
Jo silloin Tacx:n treinereissä oli tehon”mittaus” ja senkin perusteella olisi voinut harjoituksia tehdä. Silloin niiden päälle en kyllä ymmärtänyt lainkaan. Siinä oli kuitenkin hyvä näyttö ja näppäimet, millä säätää vastusta yms. Talviharjoittelu oli treinerillä polkemista ja leffojen katsomista. Silloin valmennusfilosofia oli talvella pk:ta, keväällä vielä enemmän pk:ta ja sitten kisoihin.


Lempitreenini oli:
Eihän toi nyt loputtoman huono pk treeni ole. jotain tekemistä, aika kuluu jne

Tässä taas tehopohjainen hieman raskaampi 2h sisälenkki. Ja action -leffoja kului.

Kun muutin Turkuun opiskelemaan, niin pienessä kuumassa yksiössä treinerillä ajaminen ei onnistunut. Onneksi TuUL yhteislenkkejä oli tarjolla jonkin verrran ja pyörätiet oli enimmäkseen aurattuina. Ulkopyöräily onnistui nuorena mitä vähemmissä vaatteissa ja normaalilla maantiepyörällä. Tosin fillariin mahtui sentään 28mm nastarengas/cx rengas puukotettuna. Sillä ajelin talvilenkit ja ylimenokaudella maastoyhteislenkkejäkin 😵. Yhden maraton cupin maastokisankin kävin kokeilemassa. Kesäisin edelleen TuUL yhteislenkit ja jotain kevyttä omaa ajoa lähinnä. Suurin osa ajosta oli suhteellisen kevyttä. Määrää tuli kerättyä. Aikarajoitusta ei ollut erityisen paljoa. Vaikka opiskelut tietenkin vei aikaa, niin tarpeen mukaan sitä sai järjestettyä esim 2vk etelänleiriin jne. Töissä en käynyt opiskelujen alkuvaiheissa, joten se ei rajoittanut tekemistä. Kertaalleen ehdin käymään Lohjalla Tytyrin kaivoksessakin ajamassa (tietenkin rauhassa mäkeä ylös 🙁 ) ennen kuin siellä ajaminen kiellettiin.


Talvisin olen aina pelannut sulkapalloa ja se olikin päälajini lähes 10v ajan. Lisäksi talvella juoksin ja kävin salilla jonkin verran. Nyt sulkis on jäänyt täysin, kun aika ei riitä ja ruhjoin hieman olkapäätäni Porin sm-kisoissa 2018.


Pk:n jauhaminen oli siihen aikaan tärkein treeni. Omalla tavallaan siinäkin oli logiikkaa ja perinteitä. Jos haluaa määrää nostaa, niin tehotreenien kanssa se ei helpolla onnistu. Lisäksi aerobisesta harjoittelusta saa paljon solutason muutoksia yms aikaiseksi, jotka auttavat myös kovemmissa harjoituksissa ja kisoissa. Ennen tehomittareita harjoitukset olivat lähestulkoon samoja kuin nykyisinkin. Niiden tekeminen oli vain paljon vaikeampaa. Mulla on edelleen tallessa VK vetojen, yli/ali intervellien sekä kiritreenien ohjeet. Nykyään samat kun tekee tehoperusteisesti ja niin laatu on taattua, eikä sykkeiden vaihtelu vaikuta niihin. Lisäksi helpottaa etenkin vetojen alkua rauhoittamaan, kun sykkeiden nousulla kestää monta minuuttia kuitenkin. Samalla myös näkee jos tehot hiipuu treenin edetessä. Samoin näkee myös oman edistymisen.


Yli-Ali kuva:
Melkein hassu, miten samoja nää treenit on olleetkaan, sykepohjalta vaan ja lisäksi tarkka Excel, että saa stemmiin printattua

Kun ikää on tullut, niin enää en uskaltaisi ajaa ilman nastoja talvella. Enkä ilman kunnon valoja. Enkä ilman talvivarusteita. Mutta kun ei tiennyt paremmasta, eikä ollut mahdollisuutta tai tarvettakaan, niin hyvinhän se sujui. Nykyään käyttöön valikoituneita välineitä käyn läpi sitten myöhemmin. Ajankäytön optimoinnin vuoksi myös rajaton pk:n hinkkaaminen on jäänyt pois. Toisaalta koen että nuorena tehdyt pohjat auttaa vielä nykyisinkin, kun missään välissä en liikkumatta ole ollut.


En tiedä miten toteuttaisin treenaamisen, jos sisäpyöräily ei olisi vaihtoehto. Koen että kylmässä ulkona vetojen tekeminen ei ole terveellistä eikä turvallista. Vaatteita pitäisi olla vaihtamassa jne. Spinning on aina tietenkin vaihtoehto, mutta siellä sitten tehdäänkin muiden treenejä ja ihme kihnuttamista. Pelkän piha-pk:n lisäksi jotain tehotreeniä kuitenkin tartteis tehdä. Uudenkaupungin vahterusring olisi hyvä. Samoin muutamassa kaupungissa on sisäpyöräilyratoja, mutta ne eivät ole kovin tiheässä. Helsingin Myllypurossa joskus nuorena kävinkin. 

Paljon asiat ei ole loppuviimein kuitenkaan muuttuneet
Jos data ei oo tallessa, niin mitään ei tapahtunu 🙅

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi