Tehon ja sykkeen suhde

Kestävyysurheilijoilla leposyke on yleensä selvästi matalampi kuin sohvaperunoilla. Urheilijat ei välttämättä saa maksimisykkeitä yhtä helposti esille kuin harrastajat, eivätkä pysty koko päivää niillä sykkeillä riehumaan. Tietenkin moni asia vaikuttaa näihin sykemuutoksiin: perimä, treenitausta, aineenvaihduntaprofiili, aerobinen kunto jne. Mutta usein näin kuitenkin käy.

%syke vs teho eri vuosina joulukuussa.

Laitoinkin jo aiemmassa harrastelijasta kisaajaksi tekstissä toisen vastaavan käyrän. Tässä kuitenkin omani. Nämä ovat yksittäisen kuukauden tilastoja kolmelta peräkkäiseltä vuodelta. Näissä näkyy varsin selvästi sykkeiden lasku samoilla tehoilla. 

Syke on tosiaan toissijaista. Teho ja toimintakyky on tärkeämpää. Toiset voi ajaa pitkiäkin aikoja hyvin korkeilla sykkeillä. Mulla se ei onnistu. Tempoissa saan harvoin keskisykettä yli 170bpm tason. Ja nopeus vielä merkittävämpää. Kukaan ei ole toistaiseksi voittanut kisoja kovimmilla tehoilla, vaan nopeimmalla ajalla. Tehoja ja sykkeitä on hieman hankala verrata kuskien väleillä. Toki niistä näkee paljon. Mutta se kisasuorituskyky on tietenkin tärkeintä. 

Joku voisi taas kysyä, että onko FTP korjaamatta, jos syke on matalampi. Joissain taulukoissa SST treenin sykerajoiksi on laitettu ~80-85%. SST on kuitenkin tehoperusteinen alue ja syke on toissijaista. RPE kertoo myöskin missä mennään. Lisäksi sykkeen nousu vedon aikana on varsin hidasta. Sykkeen suhteen ongelmaksi tulee myöskin % alueet. 

Näissä syke perusteisissa arvioissa käytetään: 

• Prosenttia maksimisykkeestä 
• Prosenttia sykealueesta (maks-min) 
• Labrassa mitattuja sykerajoja (jotka nopeissa portaissa tulee myöhässä). 

Miksi 

Onko sydämen iskutilavuus oikeasti edelleen kasvanut näin paljon vielä tässä nuorekkaassa, mutta ei niin lapsellisessa iässä? 

Paljon tutkimuksia hieman aiheen ohi, mutta myös aiheesta, joka kantilta erikseen.

Hyvin hitaasti tapahtuva monisyinen, monimuotoinen ja monimutkainen kokonaisuus.

• Solun sisäisellä tasolla on paljon muutoksia: mitokondrioiden lisääntyminen, tiettyjen välittäjäaineiden, reseptorien yms lisääntyminen. Monenlaista pientä tehostumista
• Lihassolut muuttuu enemmän tyypin I lihassoluiksi, jotka ovat aineenvaihdunnallisesti tehokkaampia kestävyysurheilussa.
• Hermotus muuttuu enemmän parasympaattiseen suuntaan
• Kappillaariverkosto kehittyy ja veri kiertää paremmin pelipaikalle
• Hapen kuljetus tehostuu
• Verivolyymi kasvaa
• Sydämen iskutilavuus paranee

Eli ei siis yksiselitteistä vastausta, mutta kaiken kaikkiaan kokonaistehokkuus kasvaa ja syke tippuu useimmiten kunnon parantuessa. 

Lopputulos

Ei sillä ole juuri väliä, onko eri kuskeilla 250w tehoilla ajaessa syke 150 vai 170, jos sykereserviä on saman verran jäljellä. Ja etenkin käytettävissä olevaa sykealuetta jäljellä. Sitten voidaan arvioida decoupling lukemia ja aboluuttista aikaa uupumiseen samoilla tehoilla. Mutta jos toinen kuskeista ajaa loppukesästä saman 250w tehon 10 pykälää matalammalla sykkeellä, niin se on todennäköisesti edistystä ja etulyöntiasema.

Vaikutus omassa ajossa

Lenkkien perusvauhti on noussut jonkin verran. Sykkeet on laskenu kevyillä lenkeillä merkittävästi. Työmatkalla reilusti alle 110bpm sykkeillä ajelen ihan hyvää tahtia. SST treenien tehotasoa on voinut nostaa hieman. Lisäksi SST ja FTP vedot voi tehdä pidempinä ja toistuvammin. Maksimisykkeessä ei ole ollut muutosta. Leposyke mulla on 41 ja maksimi 184. Näissä ei hetkeen muutosta. Korkean sykkeen siedossakaan ei 2-3v aikana merkittävää muutosta ole tullut, niin täytyy vaan uskoa, että ehkä se kunto on kasvanut ja tehot lisääntyneet.

Yllä kolme samankaltaista SST vetoa 3 peräkkäiseltä vuodelta. Teho/syke on parantunut. Decoupling marginaalisesti parantunut. Teho sykkeellä 151bpm on myöskin parantunut. Tänä vuonna veto oli vielä 30min eli pidempi ja toisaalta edeltävästi paljon enemmän työtä tehtynä. Sykettä laskevana tekijänä kadenssi oli hieman matalampi. 2019 - 2020 ero on olematon, en tiedä miksi niissä ei näy kehitystä, vaikka niiden välillä kunto noussut mahdollisesti jopa vielä enemmän...

Pari hauskaa knoppia:

Tutkimuksessa: Juoksijoilla sydämen hidaslyöntisyys johtuu useammin autonomisen hermoston mekanismeilla. Pyöräilijöillä taas sydämen hidas leposyke ei johdu hermoston niinkään hermostosta, vaan lihasmäärän kasvusta ja kammiotilavuuden kasvusta.

Tutkimuksessa: Normaaliväestölle tehdyissä kuntotesteissä koehenkilöillä, joilla alkuvaiheessa hitaampi sykkeen nousu suhteessa maksimisykkeeseen lopputulos oli paljon parempi.