Pyöräilyssä jo vuosikymmeniä ollut aina rutkutusta maajoukkueen valinnan kriteereistä, aikatauluista ja kisamahdollisuuksista.
Sulkapallossa on varsin helppoa, kun lähes rankinglistan mukaan voidaan tehdä valinta. Pelit on yksi yhtä vastaan ja voittaja on selvä.
Pyöräilyjoukkue
Pyöräilyssä joukkue ajaa yhteen ja tuloslistalla ei aina näy tehty työ. Voittaja on toki voittaja, mutta apukuskitkin ovat voineet tehdä huomattavan tärkeää ja suurta työtä matkan varrella.
Fillaroinnin taktiikkakuviot aiheuttavat sen, että 4 gepardia voi olla huonompi vaihtoehto kuin härkä, heppa, kärppä ja gepardi...
Eli joukkueessa ei yleensä kannata olla 4 loppukiriin tähtäävää kuskia. Vaan olisi ehkä hyvä valita 1-2 sellaisessa hyvää kuskia. Sitten tarvitaan muutama vahva aerobinen kuski tekemään kisan aikana perustyötä / pyrkimään irtiottoon yms. Ja tietenkin joku pienikokoisempi sitkeä ylämäkikuskikin olisi kiva. Yksittäinen pyöräilijä voi olla näistä kaikkea, mutta idea on, että 4 rankingin mukaan parasta kuskia ei välttämättä ole paras joukkue. Pyöräilyssä vaaditaan myös tietynlaista yhteen hiileen puhaltamista eli joukkuekemiaa. Eli kuskien välillä olisi oltava sopu ja kisareissut voi olla pitkiä ja tiiviitä. Muissakin joukkuelajeissa, kuten lätkässä ja futiksessakin on eri pelipaikkoja ja rooleja pelaajille.
Maajoukkueen rooli
Pyöräilyssä kisoihin ei noin vain ilmoittauduta, vaan pitäisi saada kutsuja ja olla näyttöjä. Reitille mahtuu vain tietty määrä kuskeja eli joukkueita. Kisoihin ei ole mitään karsintoja edellisinä päivinä, kuten isoissa sulkapallokisoissa yms.
Kisan järjestäjät valitsee joukkueita ja niihin on paikallisia kiintiöitä, kaupallisia kiintiöitä, maajoukkuekiintiöitä ja suhteetkin vaikuttaa. Suomen paikallisista kisoista ei saa UCI pisteitä, vaan ne pitää ansaita maailmalta.
Pyöräilyssä ylipäätään ei kovin paljoa ajeta maajoukkueina, kuten monessa muussa lajissa. Pitkälti kaupallisilla joukkueilla. Eli pitäisi päästä eurooppalaiseen joukkueeseen keräämään pisteitä ja EM/MM kisoihin isolla porukalla, kun ajettu valtavasti (maakohtaisia) pisteitä. Sit jos joku paikallinen / Virolainen kisa, mihin maajoukkueella voisi osallistua, niin eri asia.
Rinki
Kuitenkin sekä miehissä, että naisissa pitäisi olla jonkinlainen maajoukkuerinki, kriteerit siihen ja mahdollisesti haastajalista. Toki tämä vaatisi ylipäätänsä maajoukkueen, rahoitusta ja kisoja ulkomailla...
Ehkä maajoukkueessa voisi olla muutama tempo-, yleis-, mäki-, nuoren kehittyvän kuskin ja loppukirispesialistin paikka. Myös joku kokeneempi kuski voi hieman tasapainottaa porukkaa. Suurin osa näistä ominaisuuksista menee Suomen tasolla limittäin. Mutta kriteerit eri alueisiin pystyisi luomaan suoritusten ja "virallisten" testien perusteella.
Voisi olla kutsujärjestelmä haluaako osallistua toimintaa ja onko mahdollisuutta olla mukana ajan- että omarahoituksen suhteen.
Sitten avoimuutta luomaan selvien kriteereiden lisäksi pitäisi olla mahdollisuus kysyä omaa tilannetta ja mahdollisuuksia maajoukkuevalmentajalta. Tämä mielestäni tärkeää etenkin junioreille ja heidän vanhemmille/valmentajille.
Jo yli 10v takaa muistan, miten maajoukkuepaikoista oli paljon epäselvyyttä. Samat epäselvyydet jatkuneet aina. Ei kosketa mua, mutta hyvin usein saanut lukea näitä tarinoita netistä ja kuullu kisapaikoilla. Ikä, edustusseura yms tuntuu vaikuttavan paljon. Joukkueiden julkaisukin tapahtuu yleensä vasta juuri kisan alla, jolloin sitä ei voi edes kyseenalaistaa.
Tietenkin, jos puhuu ruåtsia tai fillaroi tarpeeks kovaa ja kuuntelee sujuvasti, niin SFI kautta voi saada jotain kv kisoja ajettua.
Lopuksi
Nämä on hankalia yhtälöitä. Etenkin kun lisätään vielä epämääräinen kisakalenteri, omakustanteiset matkat, sitoutumisen tarve yms.
Yhtä kaikki. Ongelmia on ja tulee olemaan, sillä niin monta muuttujaa kisoissa, kisaajissa, joukkueen yhtenäisyydessä, rahoituksessa. Kun ei ole ammattimaista toimintaa ja pienet piirit, niin yksittäisen henkilön näkemyksen ja fiiliksen pohjilta joudutaan menemään ja lähes olematonta rahoitusta suuntaamaan. En usko, että tilanteeseen saadaan ratkaisua, ainakaan ennen kuin kisaajamäärät moninkertaistuu, rahoitus lisääntyy ja kisoihin pääsy muuttuu. Eikä siltikään helpota, kun pitäisi ajaa ulkomailla joukkueessa, niin ei sieltä maajoukkueen mukaan sitten lähdetä. Eli kyseessä olisi silti Suomen oma kotimaassa olevien kuskien b-maajoukkue tjms.
Huippupyöräily-yksikön pöytäkirjat
PS. Kannattaa joskus joutoaikana selata vanhoja blogeja. Vuosilta 2005-2012 löytyy tosi monilta nuorilta kisaajilta Tri- ja maantiepuolella treeniblogeja. Ei se nuorilla oo helppoo koskaan ollu. Rutinoitunut palkkatyöläinen on monella tavalla etulyöntiasemassa, vaikka onkin lapsia ja velvoitteita. Toki ehkä vähemmän haaveita, mut lukemisten perusteella myös enemmän nautintoa kisaamisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi