Ajelun rasitus sisällä vs ulkona

Monesti sanotaan että sisätunnit on raskaampia kuin ulkona ajaminen ja ehdotetaan jopa kerrointa 1,5. Tämä lienee avorullien ja tiiliseinän tuijottamisen ajalta. Itse olen nimittäin aivan päinvastaista mieltä, mutta tietenkin pienin rajoituksin. Energiankulutuksellisesti samoilla tehoilla ulkona varmasti kuluu kokonaisuudessaan enemmän energiaa, kun koko kroppa on hommissa tarkkaavaisuus mukaan lukien. Lisäksi ulkona on paljon epämukavuustekijöitä.

Korkeuden vaikutus jaksamiseen

Mäkeä ajaessa väsyy ja vauhti hidastuu. Suomessa lähes kaikki mäet on kirittävissä ylös eli väsyy, mutta vauhti ei juuri hidastu. Muutamia useamman minuutin mäkiä löytyy, mutta ei todellisia vuoria eli yli puolen tunnin nousuja. Teksti ei siis koske Suomea, eikä Mallorcaa, ei edes Watopiaa. Vaan yli 1500m korkeuteen yltäviä teitä. Moni kuitenkin käy Teneriffalla ja joku ehkä Sierra Nevadan suunnalla, miks ei myös esim Kypros. Alpeilta löytyy korkeita paikkoja paljon, mutta siellä on kylmä talvella ja keväällä. 

Marraskuu -24

Marraskuu noudatti tuttua kaavaa, niinkuin aina. Nyt tuli jo pari pitkää sisälenkkiäkin. Zwift on kaatunut muutaman kerran, kun oon yrittäny ajaa robopacerin kanssa. Se ois kivaa lisätekemistä pitkällä lenkillä, mut ei väkisin. Ulkona kylmässä, pimeässä, kosteassa ja tuulisessa säässä pyöräily ei oikein innosta. Toisaalta täällä on todella paljon susia, isoja laumoja yms. En nyt hirveesti pelkää, mutta ei ne lisää intoakaan. Maalaispotilaat kertoo vastaanotolla kuinka monen suden lauma milloinkin näkyny pellolla ja löytyneet peuranraadot.

Ketjulinja

Ilmanvastus on ylivoimaisesti suurin pyöräilijää hidastava voima 15kmh vauhdin jälkeen ja se kasvaa eksponentiaalisesti. Sitten tulee vierintävastus. Renkaiden tehohäviö kasvaa varsin lievän lineaarisesti vauhdin myötä. Monen tekijän summa ja riippuu alustasta renkaan ominaisuuksista ja paineesta. Renkaat ei oo ihan ilmaisia, mutta niissä keskenään ei ole paljoa hintaeroja ja itselle sopivimman voi valita kaupasta ja ostaa uuden heti kun kuluu. Kolmantena voimansiirron vastus taas on lähes yksinomaan ketjusta johtuvaa. Toki polkimissa, keskiössä ja navoissa on laakereita, mutta kohtuullistenkin laakereiden tehohäviö on nolla. Ketjun tehohäviötä pystyy säätämään varsin halvalla, toisaalta vaatii huoltamista ja aikaa.

Perinteisen periodisaation ongelma

Paljon kevyttä talvella, kovempaa keväällä ja kisaa kesällä.

Kaikille on omat periodisaatiovaihtoehdot, eli perinteistä, käännettyä, blokkiharjoittelua ja tasapaksua. Kaikista on hyvä näyttö ja toisaalta olosuhteet vaikuttavat paljon millä tavalla ehtii ja kannattaa treenata.

Näistä eri vaihtoehdoista myös näyttöä, että yksi ei ole toista parempi ja yhtä hyvä lopputulema saadaan viikko-ohjelmoinnilla. 

Lokakuu -24

Syksy on tullut, ei sentään talvi vielä. Pimeneviä, viileneviä iltoja ja kellotkin perhana siirrettiin väärään suuntaan. Arkena sisälenkkejä iltaisin ja säät onneksi mahdollisti viikonlopun ulkolenkit. Lampulle ja vaihtovaatteille tietenkin tarvetta. Pimeessä on tylsä ajaa yksin. Yleensä oon ajanu menomatkan ja osan ruutujen keräilystä valoisassa ja paluumatka sit valojen turvin. 

Jalat on kestäny juoksua jo paremmin. Juoksussa ongelmana on puhelimen (verensokerimittari) ja lisäenergian kantaminen. Sulkapalloa olen muutaman kerran käyny pelaamassa ja peli sujunut yllättävän hyvin. Kaupungin mestaruuskisat olis joulukuussa, mut mulla on päivystys silloin. Oisin kyl mielelläni taas menny. 

Suorastaan omituista kun pihahommia ei oo. Ei pimeessä valtavasti huvittaiskaan, mut ei oikein mitään kesken.

Rajoittamaton / rajoitettu / kriittinen aikataulu

Kuinka paljon ajankäyttö vaikuttaa kuntoon, jaksamiseen ja sitä kautta menestykseen? Iso osa kunnosta on geneettistä ja lapsuuden/nuoruuden valinnoista riippuvaista. Mutta melkoisen iso osa siitä on kyllä treeniriippuvaista. Treenien suhteen sekä määrä, että laatu merkkaa, unohtamatta jatkuvuutta. Näitä taas rajoittaa itse treeniin ja siitä palautumiseen käytettävä aika. Suomen sääolosuhteissa myös psyyke vaikuttaa treenimotivaatioon, sillä talvi on rankka eikä kavereita oo montaa joka kylässä.

Fillarihuoneen säilytys

Tää oli yks mun ekoja tekstejä ja vuosien ajan pysynyt jossain määrin luettuna. Edellisen tekstin sisältö on vielä varsin paikkaansa pitävää, mutta käytännön päivityksiä tuulit ja fillarimäärä hieman lisääntynyt. etenkin fillarihuonetta tullut muutettua ja hieman lasten pyörien kiinnityspisteitä myös. Lasten pyörät myös kasvaneet kokoa paljon. Omien fillareiden määrä ei ole muuttunut. Mut kyllähän noita fillareita kertyy. Itsellä on (vain) maantiepyörä ja lisäksi GG. Gg toimii arkisin työmatkapyöränä ja viikonloppuisin sorapyöränä ja joskus keväisin maantiepyöränäkin. Polkimien ja kiekkoja vaihtaminen riittää. Vaimolla sama kahden fillarin yhdistelmä. Isommilla lapsilla on maastopyörät ja lisäksi koulumatkapyörät. Pienimmällä vain maastopyörä, jolla kulkee myös hoitoon. Ekstrana meillä aikuisilla on ikivanhat rämät kaupunkipyörät pihalla. Lasten pieneksi jääneet fillarit ollaan myyty heti pois, kun ei tarvetta. Kiekkoja, renkaita, huoltovälineitä yms on melkoinen kokoelma.