Maissilastut

Eli Nachot eli NaHCO3 eli natriumbikarbonaatti eli ruokasooda. Vanha tuttu, mutta silti taas uusi juttu. Yhä suositummaksi muuttunut pyöräilyssä ja hiihdossa. Päässyt useita kertoja iltasanomiin ja muihin valtakunnan medioihin. Ehkä tännekin pitäis jotain kirjoittaa. Onhan tää blogi sentään verrattavissa Hesariin?

Joulukuu

Koko joulukuu meni jouluaaton ohittumista odotellessa. Juhlat meni kyl kivasti, mut lapset aika odottavaisia lahjojen suhteen. Lisätreeneinä juoksua ja sulista edelleen silloin tällöin. Perustouhua muuten. Ei juuri lumitöitä eikä vielä luistelemaan yms päässyt. Uimassa ollaan käyty sellaisina viikonloppuina, kun ei oo koristurnauksia molempina päivinä. Jonkin verran kotipäiviä lasten sairastelujen myötä ja jouluna lomaa. Tunnit pysyi silti vakiona.

Pakaran aktivaation jälkeen totesin, että ehkä niitä takareisiäkin pitäisi hieman vahvistaa. Yksittäinen jumppa sisällä ja otin juoksuun nilkkapainot. Katotaan oonko keväällä kokonaisempi urheilija?

Vuosikatsaus

Vuosi taas meni ja oli harjoituksellisesti varsin identtinen edellisten kanssa. Lapset kasvaa ja harrastukset lisääntyy, etenkin niihin kuskaamiset. Töissä oli vielä keväällä enemmän hommaa, mutta syksystä alkaen taas vähemmän... Yllättäen kunto tuntui vähintään yhtä hyvältä ja PR tehoja tuli jonkin verran. Uusi fillari on ollu älyttömän hyvä ja vaikuttaa kyl nopeammalle. Ainakin tempo ja KOM segmentit kulkee hyvin ilman tempotikkujakin. Kisoja oli tosi vähän monesta eri syystä. Kisatulokset sitä samaa, kuin aina ennenkin, mut niinhän se historia toistaa itseään.

Harjoituskaudet menee useimmilla syksystä seuraavaan ylimenokauteen, joka treenillisesti loogista, mutta mä tykkään kalanterivuosista enemmän. Sama lopputulos kuitenkin.

Rasitusmurtumat

Vielä opiskeluaikoina lasten selän rasitusmurtumat oli harvinaisia ja omituisia. Nykyään niitä tuntuu olevan todella monella aktiivisilla nuorilla. Eikä siis yksittäisillä nuorilla, vaan yllättävän useilla. Poika pelaa korista ja hieman vanhempien joukkueessa on useita tapauksia. Samoin siskon tytön korisjoukkueessa samaa vaivaa. Keskustelin yhden fyssarin kanssa ja koskee myös muita lajeja, eikä todellakaan yksittäistapauksia. Ajattelen koripallon vielä oikein monipuoliseksi ja hyväksi lajiksi. Paljon juoksua, hyppimistä ja heittelyä. Ei yksipuolista liikettä, ei kummallisia taivutuksia eikä pelkkää pomppimista. 

Ajelun rasitus sisällä vs ulkona

Monesti sanotaan että sisätunnit on raskaampia kuin ulkona ajaminen ja ehdotetaan jopa kerrointa 1,5. Tämä lienee avorullien ja tiiliseinän tuijottamisen ajalta. Itse olen nimittäin aivan päinvastaista mieltä, mutta tietenkin pienin rajoituksin. Energiankulutuksellisesti samoilla tehoilla ulkona varmasti kuluu kokonaisuudessaan enemmän energiaa, kun koko kroppa on hommissa tarkkaavaisuus mukaan lukien. Lisäksi ulkona on paljon epämukavuustekijöitä.

Korkeuden vaikutus jaksamiseen

Mäkeä ajaessa väsyy ja vauhti hidastuu. Suomessa lähes kaikki mäet on kirittävissä ylös eli väsyy, mutta vauhti ei juuri hidastu. Muutamia useamman minuutin mäkiä löytyy, mutta ei todellisia vuoria eli yli puolen tunnin nousuja. Teksti ei siis koske Suomea, eikä Mallorcaa, ei edes Watopiaa. Vaan yli 1500m korkeuteen yltäviä teitä. Moni kuitenkin käy Teneriffalla ja joku ehkä Sierra Nevadan suunnalla, miks ei myös esim Kypros. Alpeilta löytyy korkeita paikkoja paljon, mutta siellä on kylmä talvella ja keväällä. 

Marraskuu -24

Marraskuu noudatti tuttua kaavaa, niinkuin aina. Nyt tuli jo pari pitkää sisälenkkiäkin. Zwift on kaatunut muutaman kerran, kun oon yrittäny ajaa robopacerin kanssa. Se ois kivaa lisätekemistä pitkällä lenkillä, mut ei väkisin. Ulkona kylmässä, pimeässä, kosteassa ja tuulisessa säässä pyöräily ei oikein innosta. Toisaalta täällä on todella paljon susia, isoja laumoja yms. En nyt hirveesti pelkää, mutta ei ne lisää intoakaan. Maalaispotilaat kertoo vastaanotolla kuinka monen suden lauma milloinkin näkyny pellolla ja löytyneet peuranraadot.

Ketjulinja

Ilmanvastus on ylivoimaisesti suurin pyöräilijää hidastava voima 15kmh vauhdin jälkeen ja se kasvaa eksponentiaalisesti. Sitten tulee vierintävastus. Renkaiden tehohäviö kasvaa varsin lievän lineaarisesti vauhdin myötä. Monen tekijän summa ja riippuu alustasta renkaan ominaisuuksista ja paineesta. Renkaat ei oo ihan ilmaisia, mutta niissä keskenään ei ole paljoa hintaeroja ja itselle sopivimman voi valita kaupasta ja ostaa uuden heti kun kuluu. Kolmantena voimansiirron vastus taas on lähes yksinomaan ketjusta johtuvaa. Toki polkimissa, keskiössä ja navoissa on laakereita, mutta kohtuullistenkin laakereiden tehohäviö on nolla. Ketjun tehohäviötä pystyy säätämään varsin halvalla, toisaalta vaatii huoltamista ja aikaa.