Quadranttianalyysi

Kovin pitkä ja hieno sana ja taulukko näyttää heprealta, mutta siinäkin on järkeä. Vaatii pienen pohtimisen miten homma menee, mutta kun taulukon idea aukeaa niin se on ihan ymmärrettävä. Quadranttianalyysistä ei varsinaista treenihyötyä ole, mutta siitä näkee onko treenikaudella harjoiteltu samoja ominaisuuksia, mitä kisoissa tarvitaan. Sen avulla voi saada hieman kipinää treenaamaan erilaisilla kadensseilla ja erilaisilla tehoilla.

Tässä yritetty hieman avata taulukkoa. Vaalean sinisellä on itse ilmoitetut lukemat, joiden perusteella quadranttijako tehdään

Eli taulukon idea on jakaa treeni kadenssin ja tehon mukaan. Tällä nähdään millainen vaatimus lihaksille ja hermostolle on muodostunut. Taulukossa hämää, kun puhutaan kammen nopeudesta ja momentista. Nämä johtuu siitä, että erimittaisilla kammilla tulee eri kehänopeus vaikka kulmanopeus onkin sama. Tämä kammen pituus taas vaikuttaa samasta syystä tehontuottoon, joten momentti on toisena akselina.

Quadrantit on numeroitu ja tarkoittavat:

I on luonnollista kadenssia nopeampi kammen nopeus (eli kadenssi) ja korkea momentti eli FTP tehon yläpuolista aluetta. Eli suurin osa kisojen vedoista ja kireistä.

II on hidas kadenssi ja kova vääntö, siis enimmäkseen yli FTP:n menevä teho. Lyhyissä ylämäissä ja kiihdytyksissä risteyksistä tulee ehkä helpoiten.

III on hidas kadenssi ja heikko momentti, siis löysäilyä

IV on nopea kadenssi ja heikko momentti, osittain teho voi kuitenkin mennä yli FTP:n. Eli perusajamista



Alla muutama kuva, jotka napattu Golden Cheetah harjoitusanalysaattorista.

 Kisan vaatimukset:

SM Jurva 2019. Minulle GC antaa luontaiseksi kadenssiksi 94. Vihreällä kulmissa ympyröitynä jokaisen quadrantin kertymät. Tärkeimpänä kuitenkin värilliset täplät, eli intervalleiksi tulkittavien jaksojen keskiarvot ja niiden sijoittuminen

Rosendahl GP 2019. Ajoin kaikki mäet nopeahkolla kadenssilla satulasta. Tässä näkyykin, että melko vähän mennyt junttaamiseksi. 

Kisojen quadranttianalyyseistä näkee, että tykkään pyörittää ja pyrin siihen kisoissakin. Eli lähes kaikki kovan tehon hetket ovat korkealla kadenssilla ja taas matalan tehon hetket hitaammalla kadenssilla. Kisoissa kokonaisuudessaa kuvio on kuitenkin kuin haulikolla ammuttu.

Perustreeni:

Trainerilla tehty kynnystreeni. Hyvin tarkka kuvio, kun maaston vaihtelua tai muutakaan ei juuri tule.

SST harjoitus pihalla. Heti hajontaa paljon enemmän.

Kiritreeni pihalla. Tässä intervallien jakauma aika oikeassa paikassa, mutta muuten hajonta melko vähäistä.

Näistä harjoitusten quadranttianalyyseistä näkee, että trainerilla ei tule lainkaan hajontaa, ellei sitä erikseen ohjelmoi. Alkutalven ajoista oli jopa hankala löytää treeniä, johon en ollut ohjelmoinut eri kadensseja. SST ja FTP vetoihin on hyvin helppo kirjata etukäteen kadenssitavoite. Pihalla SST vedoissa taas luonnostaan tulee hieman enemmän hajontaa. Kiritreenistä taas huomaa, että vedot(värikkäät pallot) osuvat hyvin quadranttiin I, toki näitä kiritreenejäkin tein välillä isoimmalla vaihteella, eli juntaten.

Huom tämä oli tekstin osa1. Lähinnä siis selitystä mistä puhutaan, ja miten tulkitaan.