Kisat ja kisojen erot

Ei ole kis(s)aa karvoihin katsominen 🐈. Kisan kovuutta on hankala selittää ihmisille datan perusteella tai muutenkaan kuvailla. Siis kisan rasitusta. Kisan kulusta voi kirjoittaa paljonkin tekstiä, etenkin ne jotka pystyvät siihen vaikuttamaan. Se että voi ja haluaa vaikuttaa kisaan vaatii montaa asiaa: Uhrattavia miehiä, kapteenia jolle ajaa, toki niitä miehiä, joilla kunto riittää pääjoukon vauhdin vaikuttamiseen. Mutta Suomessa monet kuskit puhuu, että joku rata ei sovi hänelle tai mikä kenellekin. Radoissa on eroja jonkin verran. Lähinnä risteysten ja lyhyiden mäkien määrä. Kuitenkaan W/kg ei ehdi vaikuttamaan Suomen mittakaavan korkeuseroissa, enemmän voimaa ja sen toistoa. Poikkeuksena on Iso-Syöte, jossa on kisattu viime vuosina paljon ja se on jo merkittävä mäki. Tosin siinäkin enemmän vaikuttaa rasituksen sieto, eli mitä se 4h jälkeen ajettu 8 minuutin teho on. Ei absoluuttisesti tuoreena ajettu w/kg lukema.

Vanhat asiaa sivuavat tekstit: Kisaamaan oppii kisaamalla ja Zwift vs IRL -kisa

Kisan kovuus?

Mutta miten selittää kilpailun rasitusta. 

1) Keskinopeus

Nopeus on tietenkin helppo, mutta niinkuin kaikki tietää, niin nopeuteen vaikuttaa todella paljon tuuli, vedon tasaisuus, sekä mäkien ja risteysten määrä. Kovavauhtisilla yhteislenkeillä saadaan kovempia keskareita kuin kisoissa. Toisaalta jotkut ajaa soolonakin kovempaa kuin kisoissa, mutta silti ei oo voita ja voi jopa tippua porukoista. Eli keskinopeus kyllä kertoo jotain, mutta on myös hyvin paljon muita enemmänkin vaikuttavia tekijöitä.

2) Keskiteho

Kertoo vielä vähemmän. Porukassa ajaessa ajetaan hyvin paljon kampi suorana, eli rullaillaan. Tämä tiputtaa keskitehot huomattavan mataliksi.

3) NP

Tämä kertoo jo huomattavasti enemmän. Mutta tähän taas vaikuttaa kisan pituus ja maaston muodot.

4) Startanneiden ja maaliin päässeiden suhde

Tässäkin paljon vaikuttavia tekijöitä, mutta yllättävän hyvä mittari kisan kovuudesta.

5) Kisan pituus

Pitkä ajetaan kevyemmin kuin lyhyt, mutta yleensä kisat ajetaan kuitenkin täysiä. Pitkän ajan täysiä vaan on hieman kevyempi kuin lyhyen ajan täysiä. Pitkän kisan rasitus on kuitenkin suurempi.

Radan vaatimus?

Suomessa ei ole kovinkaan paljon maastonmuotoja ja kisat suhteellisen lyhyitä. Monissa kisoissa on perinteitä ja reitit melkoisen vakioita. Erilaiset radat aiheuttavat hieman erilaisia vaatimuksia. Siltikin parhaat on kaikissa parhaita. Tähän yksinkertaisena syynä on, että jos anaerobinen (ja aerobinen) kynnys on korkea, niin pärjää missä vaan. Palautuminen on nopeampaa kovista pyrähdyksistä ja toisaalta sietää kovempaa matkavauhtia. Yleensä korkean kynnyksen mukana tulee myös positiiviset kehonkoostumukselliset ominaisuudet eli olematon ylipaino. Toisaalta korkea anaerobinen kynnys myös tarkoittaa korkeaa aerobista kynnystä ja hyvää kestävyyttä. Ja korkea kynnys myös nostaa yläpään tehoja, kun W' lukemat lisätään kynnykseen, niin ollaan automaattisesti kaikin puolin korkeammalla tasolla.

Kisojen tehokäyrä on aivan sekalainen, eikä siitä saa selvää. Se ei ole edes sahalaitaa, vaan enemmänkin siilin piikkiselkää. Paremmin kuskin rasitusta näkee sykekäyrästä ja W'bal käyrästä vielä enemmän. 

Alle hieman kasasin minkälaisia erityyppisiätehovaatimuksia on erilaisissa kisoissa. Tähän sitten sellainen poikkeus, että irtiotossahan ajetaan aikalailla tasaista tahtia ja mikään alla oleva ei pidä paikkaansa. Samoin aika-ajossa ajetaan suhteellisen tasaista maksimia, joten siihen en puutu.

Ensimmäisessä kertymäkuvassa hyvä huomata, että MAX alue on hyvin laaja, sen vuoksi 25w kertymalkit kertoo enemmän:

Kolmantena huomiona on eri käyrien erilaisuus. Eli hetkellisen tehon käyrä näyttää kaikissa kisoissa samalta. Tehovaatimusten eroavaisuudet tulee esille lähinnä näissä tehoaluekertymissä. Qudranttianalyysi on myöskin mielenkiintoinen, mutta ei yhtä helposti lähestyttävissä ja vertailtavissa.

SM-kisa 2021 Strava

Vaikka prosentteina kovat tehot ei poikkeavat, niin kokonaismäärä valtava.

• Pitkä ja kuuma kisa, vaatii huoltoa, nesteytystä ja kuuman sietoa.
• Paljon risteyksiä ja teräviä mäkiä, korttelityyppistä neuromuskulaarista kestävyyttä
• Uusi rata, kaikille vieras.

TS-kortteli Strava

Tää oli vähä tynkäkisa teknisten murheiden takia, mutta MAX alueen suuri prosentti on huomion arvioinen. Risteysten takia pienten wattien tehoja myöskin paljon. Huomaa kuitenkin samantapaisuus yllä olevan SM-kisan kanssa.

• Kuten korttelit muutenkin. Vaatii kovia lyhyitä kiihdytyksiä risteyksestä. Etenkin +700w tehoja.
• Eli "neuromuskulaarista" sietoa mitataan. Tietenkin kun kesto on useampi minuutti, niin kestävyys ja palautuminen olennaista.
• Tekniikka ja kärjessä pysyminen olennaista.

SK-muistoajo Strava / Rosendahl Strava

Hyvin tasapaksu tehoprofiili. PK-tehoja suhteellisen paljon ja samoin kovia tehoja, etenkin 600w tehoihin asti.

Samantapaiset prosentit, mutta vo2 vähäisempi ja maksimi myös. 0-tehoja enemmän

• Reittiprofiililtaan saman tyyppisiä 90-120min kisoja, jotka päättyy pikkumäen huipulle.
• Mutta kuitenkin hyvin erilaiset tehokertymät
• Simon muistoajoissa alle minuutin "voima" mäki, tehot siellä 400-700w ja toistoja vain 15 ja kesto 90min. Alalenkillä enemmän kevyttä polkemista.
• Rosendahlissa pidempi 3 minuutin mäki 20 kertaa yhteensä vajaa 2h. Rosendahlissa reitti muutenkin raskaampi, kun alamäessä on 180 asteen tiukka mutka.
• Kumpikaan ei vaadi w/kg lukemilta ihmeitä, sillä sen verran lyhyt ja hyvävauhtinen mäki. Mutta lihaskestävyyttä vaaditaan. 
• Jos mäen joutuu ajamaan aina kieli vyön alla, niin ei siinä paljon hommia tehdä. Toisaalta mäki ajetaan kuitenkin sen verran kovaa, että kaikilla tekee pahaa. Lopussa mitataan, kuka palautuu parhaiten ja sietää toistoja eniten.

Lattomeri Strava

Taas erityylinen profiili. Paljon keskitehoja ja vähemmän aivan maksimin yläosaa.

• Tähän sopii muitakin tasamaalla olevia vähän risteyksiä sisältäviä reittejä. Nykyään näitä tosin vähemmän. 
• Kuin kirikuskille tehty. Suomessa ei tosin montaa kirikuskia ja niille suunniteltua junaa ole.
• Kuskit sen kisan tekee. Sivutuuli, iskujen toistaminen ja kerääntyvä rasitus syö miestä.
• Keskitehot ja jopa NP voi näyttää vähäisemmälle, mutta jokaisella varmasti tuntuu. 

Kuntoajot Strava

Vuorovetoa kohtuullisessa porukassa. Tehoprofiili painottaa FTP/vo2 alueisiin

• Reitistä riippumatta tasaisempi rasitusprofiili. Eli ei iskua eikä löysäilyä, vaan rehellistä vuorovetoa enemmänkin.
• Voi olla paljon raastavampi kuin normaalikisa, sillä varsinaista lepoa ei tule juurikaan.

ZWIFT kisat Strava

Zwift kisoissa nollatehoja ei lainkaan. Sitten riippuen kisasta niin hyvin tasaisella kapealla teholla välipätkät, kunnes tässä kisassa tuli pikkumäki, joka runnottiin kovaa.

• SST jurnutusta ja yksittäinen mäki/kiihdytys. Näistä puuttuu tehon äärimmäiset vaihtelut. Kampi suorana ei voi olla lainkaan ja w/kg lukemat vaikuttaa huomattavasti enemmän kuin Suomessa muuten. 
• Nämäkin vaatii omaa tekniikkaa ja radan tuntemusta, kun muut kuskit näkyy w/kg lukemina ja reagointi hitaampaa kuin ulkona.
• Hyviä treenejä ja saa kovaa ajoa paljon. Ei kuitenkaan vastaa ulkona järjestettäviä kisoja lainkaan.
• Voi valita reitin sen mukaan mitä haluaa treenata: tasaista, pikkunyppylää, 5min mäkeä tai 20min mäkeä jne.

Loppukaneetti

Näistä käppyröistä saanee ajatusta, miksi kannattaa treenata monipuolisesti. Nopeaa ja hidasta kadenssia, kynnystä, kiriä ja Vo2max tehoja, pitkää ja lyhyttä lenkkiä. Alaotteelta ajamista ja ajotekniikkaa. Yhden jalan pyörityksiä ja voimaa. Kaikkea tarvitaan. Määrää etenkin! 

Ei se jumi itsestään tartu jalkoihin.