Jouduin avaamaan oman Wahoo Kickr Core trainerin melkoisen uutena marraskuussa 2019. Se alkoi pitämään kamalaa meteliä ja kolinaa. Silloin olikin tiedossa kierrelukitteen puute tietyissä ruuveissa. En alkanut postittelemaan vastusta takaisin vaan korjasin sen tarkkojen ohjeiden avulla. Parin illan homma oli ja sain hyvin toimintaan. Nyt sit veli sai tehdä omalle Tacxilleen hihnan vaihdon. Samanlaisia osia ovat molemmat syöneet muovikuorien sisälle.
Aliexpress ja moni muu kauppapaikka pursuaa halpoja ajokamoja. Sieltä voi löytyä kohtuullistakin tavaraa, mutta enimmäkseen hieman heikkolaatuista. Olen kuitenkin uskollisesti tilannut noin yhden proffa-asun vuodessa. Siellä myydään niitä jo heti kun tallit julkistaa kuosin. Paljon ennen virallisia nettikauppoja siis.
Harjoittelua jaotellaan vuoden aikana monella tavalla. Kirjoitin jo vuosi sitten periodisaatiosta ja modaliteettijaksojen kestosta.
Hieman näihin ajattelin nyt pohtia päivitystä oman tekemisen avulla.
Motivaatiosta ja hyvästä fiiliksestä puhun melko usein. Hyvä mieli on erityisen tärkeää suorituskyvyn ja menestyksen kannalta. Pyöräily on urheilua, rakas harrastus, josta pitäisi tulla sisältöä elämään. Ei pakkopullaa, eikä nautintoa tuottamatonta työtä (ainakaan kovin monelle). Töitä tehdään rahan takii, ei niinkään nautinnon. Pyöräily taas pitäisi olla kivaa. Tietenkään tämä ei tarkoita, että kaikissa vo2max vedoissa pitäisi olla hullun hymy huulilla. Vaan positiivista kehitystä vähintään jollain osa-alueella ajoittain. Mielekkäitä, vaihtelevia ja jollain tavalla haastavia harjoituksia. Kivoja yhteislenkkejä ja tapahtumia. Kisoista myöskin olisi hyvä löytyä jotain nautittavaa.
Olen pohtinut monesti erilaisia syömisiä lenkillä. Itse tehtyjä riisikakkuja en ole kokeillut. Riisinkeitin kyllä on olemassa. Hieman olen katsonut niiden ohjeita ja kaikissa on melko paljon rasvaa. Varsinaisesti se ei ole este, mutta imeytymiselle toki hidaste. toinen ongelma on säilyvyys, eli näitä kakkusia tulisi kerralla reilu satsi ja osa varmasti menisi hukkaan. Tekemisessä myöskin oma vaivansa.
Leiri onnistui yli odotusten. Säät oli suosiolliset. Aikataulut piti, kukaan ei sairastellut. Ei tullu hiertymiä, eikä uupumusta. Loppuun ajettu kisa vielä tuotti ennätyksen 53min tehoissa, eikä kyse ollut edes aivan tasaisesta tempomisesta. Suunnitelma piti lähes täysin. Ilman tarkkaa suunnitelmaa ei olisi kyllä millään saanut pidettyä rasitusta riittävänä ja motivaatiota alusta loppuun.
Kisakauden vääjäämätön lykkääntyminen siirsi painopistettä vielä suunniteltuakin enemmän pk jauhamisen puolelle. Ajoin suhteellisen paljon pk2 aluetta tuomaan lisärasitusta. Lopputuloksena enemmän tunteja, kilometrejä ja tehoja kuin vuosi sitten.
Maaliskuu hujahti nopeasti. Alkukuusta oli hieman väsymystä, jätin muutaman treenin välistä. Sitten odottelinkin jo leiriä. Ja leirin jälkeen oli kuu ohi. Säät hellivät, vaikka kevät ei erityisen etuajassa tullutkaan. Etenkin treenileirille sattui hyvät säät.
Kirjoitin jo aiemmin useamman tekstin kynnystestauksesta ja sen ongelmista. Tämä nyt keskittyy jokaisen omiin kynnyksiin ja niiden tärkeyteen treenien suunnittelussa.
Zwiftissä ja monessa muussakin paikassa treenit on aina %FTP mukaan suunniteltu. Tämä prosenttiosuuksien epäreiluus korostuu etenkin kiritreeneissä. Absoluuttiset erot kaventuvat pienillä FTP luvuilla ja kasvavat suurilla luvuilla. Kuskien profiilit myös vaihtelevat FTP mukaan (ja sisällä). Arobinen kynnys ja etenkin maksimaalinen kiri ovat yksilöllisiä.
Syömisen ajoittaminen treenien ja kisojen kannalta vaihtelee kaikilla. Muutama knoppi on hyvä tietää terveidenkin ja samalla hieman valotan omaa diabeetikon hiilaritäyttöyritysmahdollisuutta.
Ravitsemuksesta olen kirjoitellutkin vähä sitä sun tätä sillä se on lähellä sydäntä ja tärkeää pyöräilystä.