Etätreenileirin välikatsaus

Ei tässä nyt juuri mitään etätoimintaa oo, mut joku nimi leirille piti antaa. Ilta-Zwift lenkkejä oli tarkoitus toteuttaa MeetUppeina, mut se ei oo kovin kätevää, kun sit menis odotteluks. Pihalenkit kestää aina minkä kestää, eikä viitti venyttää starttia edes 10min treenin aloitusta. Joten puhelinyhteys välillä ja yksin puurtamista.

Viime vuonna tein hieman vastaavan ja silloin se oli kotitreenileiri. Nyt erona on, että teen leirin työpäivän ja kotihommien ohessa 🤯. Eli laitan ruokaa ja vaihdan auton renkaat jne. Ohjelmassa oon pysyny toistaiseksi hyvin. 

Nesteytys ja hiilari: tutkimusdataa

Energiajuoma tekstissä viittasin, että etsin kyllä vielä dataa niiden vaikutuksista. Sitten sattui tulemaan päivystysvuoro ilman potilaita 🤷🏻‍♂️. Käytin tätä aikaa hyödykseni ja luin aika paljon tutkimuksia. Osa oli kelvottomia, osa oli vanhoja. Tein pienen yhteenvedon järkevimmistä. Lähinnä pyöräilyartikkeleita, osa kyllä myös kestävyysjuoksusta.

Tavoitteet?

Miten viime vuoden tavoitteet täyttyivät? Mitä tänä vuonna tavoitteena? Tän kirjoittaminen on vähän lykkääntyny, kun viime kausi oli mitä oli ja tuleva kausi ilmeisesti on mitä on. Suurin osa tavoitteista oli kuitenkin kisaorientoituneita.

Treenien kehitys

Aina voi väitellä siitä, että onko treenien sieto parantunut vai FTP noussut. Hieman tietenkin molempia. Mutta iso osa näistä muutoksista on kyllä selvästi treenien siedon kehittymistä. Jos treenin tehoa nostaisi, niin vedon sieto tippuisi huomattavasti. FTP nostossa huomaa aidosti sen, että homma ei muutu kehittyessä kevyemmäksi, kulkee vaan kovempaa. Kärsimys jopa lisääntyy. Treenien pidentämisessä taas haetaan kisatyyppisen pitkäkestoisen rasituksen kertymisen sietämistä. Näiden kanssa täytyykin aina pohtia, että kumpaa tavoitellaan ja mikä on treenin tarkoitus. 

Tehon ja sykkeen suhde

Kestävyysurheilijoilla leposyke on yleensä selvästi matalampi kuin sohvaperunoilla. Urheilijat ei välttämättä saa maksimisykkeitä yhtä helposti esille kuin harrastajat, eivätkä pysty koko päivää niillä sykkeillä riehumaan. Tietenkin moni asia vaikuttaa näihin sykemuutoksiin: perimä, treenitausta, aineenvaihduntaprofiili, aerobinen kunto jne. Mutta usein näin kuitenkin käy.

Kisat 2021

Nyt on hankala arvioida laisinkaan mitä kisakausi tuo tullessaan. Tuoko mitään? Aikuisten harrastekilpaurheilu maakuntarajojen yli ei ole optimaalisinta toimintaa kun tuttujakaan ei saisi tavata. Vaikka pyöräily onkin ulkoilmalaji, niin linja-ajon tyyliin ei sovi turvavälit. Aika-ajoon ehkä.

http://www.tulospalvelu.profiili.fi/index.php

Tuolta löytyy kaikki. Seurasiirrot ja muutkin liiton julkistukset aiemmin kuin liiton sivuilta 🤷🏻‍♂️Googlesta löytyy edelleen helpommin vanhalla xKarim nimellä, sillä tulospalveluja on joka lajilla.

Helmikuu

Lunta ja pakkasta riitti. Ulkolenkit viikonloppuisin jäi vähiin. Työmatkoista en kuitenkaan luistanut. Olin jo epätoivon partaalla, että pääseekö edes maaliskuussa maantiepyöräilemään runsaan lumen vuoksi. Mutta kuun lopussa tiet sulivat aivan parissa päivässä ja kevät tuli. Vietin hiihtolomaa lasten kanssa ja fillaritunteja tuli silloin selvästi vähemmän, kun ei ollut työmatkaa. Muutenkin loma meni hieman penkin alle, kun lapset oli koko viikon räkätaudissa. Sain sentään huoltohommia tehtyä fillareihin. Uudet kengät sain lopultakin ostettua ja koko osui nappiin. Olisin halunnut punaiset, mutta en uskaltanut repäistä. Samalla tuli myös uudet kesäajohanskat, ne on punaiset 😝.

Uudet kengät

Garmin vapautti 1v sitten cycling dynamics mittaukset muillekin kuin vector3 polkimille. Vaativat tosin Garminin ajotietokoneen. Minulla on Wahoon Elemnt Bolt, mutta sain naapurilta kiltisti lainaan Garmin 530 tietokoneen. Tämä mahdollisti yhdessä treenissä nappaamaan cycling dynamics tiedot Favero Assioma polkimistani. Normaalisti Wahoo näyttää voimatasapainot ja pyörityksen taloudellisuutta yms. Mutta Gaminin koneilla saadaan enemmän dataa irti.